Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Ruokavinkki: nuotiomuffinssit

28.10.2021

Satakunnassa vietetään syyslomia näin lokakuun lopussa. Satakunta on täynnä upeita luontokohteita, joissa usein on toimivia laavuja. Retkieväiden tasoa voi helposti nostattaa pienellä hifistelyllä. Nuotiomuffinssit onnistuvat helposti kokemattomaltakin ruoanlaittajalta.

Sekoita kotona uudelleen suljettavaan pussiin valmiiksi seuraavat aineet:
2 dl vehnäjauhoja
2/3 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta

Pakkaa mukaasi retkelle lisäksi 1 muna, ¾ dl öljyä ja 1 dl jogurttia sekä tietysti makua antamaan marjoja tai suklaata noin 1 dl. Paistamista varten tarvitset foliovuokia.

Kun tulet on tehty ja lämpö laavulla tuntuu sopivalta, lisää pussiin kananmuna, öljy ja jogurtti. Sekoita kaikki aineet pussissa hyvin sekaisin. Voit tehdä puukolla viillon pussin kulmaan tai avata pussin suuta ja jakaa taikinan foliovuokiin. Lisää vuokiin vielä makua antavat raaka-aineet, esimerkiksi marjat tai suklaa. Kypsennä nuotioritilällä miedolla lämmöllä. Retkellähän ei ole kiire, joten annan tuotosten paistua rauhassa kypsiksi.

Satakunnan kouluissa vietetään Satakunta lautasella -päivää 13.10.2021

07.10.2021

Keskiviikkona 13.10. Satakunnan kunnissa ja kouluissa vietetään kolmatta kertaa lähiruokapäivää – joka on saanut uuden nimen ja on nyt Satakunta lautasella -päivä. Lähes kaikki Satakunnan kunnat ovat mukana päivän toteutuksessa. Koulujen lisäksi osalla paikkakunnista päivään osallistuvat myös päiväkodit ja vanhushuollot. Monissa kunnissa lähiraaka-aineet ovat jo ainakin osittain vakituisesti ruokalistoilla, mutta päivän avulla aihe tehdään näkyväksi ja siihen panostetaan erityisesti.

Esimerkiksi Huittisten kaupungille edellisiltä vuosilta saadut kokemukset ovat olleet niin mieluisia, että oli luonnollista lähteä päivään mukaan myös tänä vuonna.

− Tarjolla on puuroa ja mansikkakiisseliä, leikkelettä, sämpylää sekä tuoreita kurkkuviipaleita. Kaikki raaka-aineet tulevat Satakunnasta, suurin osa jopa Huittisten lähituottajilta, kertoo kaupungin ravitsemistyönjohtaja Nina Kärki.

Lähiruokapäivänä korostetaan kouluruoan merkityksellisyyttä sekä maakunnan puhtaiden, monipuolisten ja laadukkaiden raaka-aineiden arvostusta. Tavoitteena on, että kuntien ruokapalvelut hyödyntäisivät jatkossa yhä enemmän paikallisia raaka-aineita ja tuotteita. Lapsille ja nuorille on tärkeää tuoda esiin ruoan alkuperä. Lähiruokapäivä on oiva teemapäivä asiasta viestimiseen.

Päivän järjestävät Satakunnan kuntien ruokapalvelut ja Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke. Olemme haastaneet myös koulujen rehtorit ja opettajat mukaan toteuttamaan lähiruokapäivää opetuksellisesta näkökulmasta vinkkaamalla materiaaleja ja aineistoja käytettäväksi lähiruokapäivässä. Materiaalit löytyvät tältä sivustolta.

Ruokavinkki: Sienicappuccino

01.10.2021

4:lle
5 dl hienonnettuja, tuoreita mustatorvisieniä, suppilovahveroita tai tatteja. Voit käyttää myös 2 dl paistettuna pakastettuja sieniä tai 20 grammaa kuivattuja sieniä.
1 sipuli hienonnettuna
2 rkl voita
100 g palsternakkaa
4 keskikokoista, jauhoista perunaa
5 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
4 dl kevytmaitoa
2 dl kuohukermaa
mustapippuria

Päälle
1 dl kuohukermaa
0,5–1 rkl vaaleaa sinappia esim. keltaista Dijon sinappia

1. Paista hienonnettuja tuoreita tai pakastettuja sieniä ja sipulia pannulla voissa, kunnes sienten neste on haihtunut. Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne kiehumaan kasvisten kanssa.
2. Kuori ja paloittele palsternakka sekä perunat. Laita ainekset kattilaan ja lisää vesi. Kuumenna ja lisää liemikuutiot. Anna kiehua, kunnes kasvikset ovat kypsiä.
3. Lisää kattilaan sieni-sipuliseos ja soseuta. Lisää maito ja kerma. Kuumenna ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa pippuria ja suolaa.
4. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, mausta sinapilla ja lisää keiton päälle.

Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelma käynnistetty tukemaan Satakunnan vahvaa ruokaketjua

01.10.2021

Satakunta on perinteisesti ollut alkutuotannon edelläkävijä kasvinviljelyn kehittämisessä Suomessa. Alueelle on keskittynyt useita oman toimialansa kärkiyrityksiä jalostamaan paikallisista raaka-aineista erilaisia elintarvikkeita, joita myydään kaikkialla Suomessa tutuilla tuotemerkeillä. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin jatkossa isoja haasteita myös suomalaiselle maanviljelylle eli elämme nyt aikoja, jolloin on aloitettava reagointi tulevien vuosien yhä syveneviin haasteisiin ja tuotava viljelijöiden käyttöön yhä nopeammin tutkimustietoon pohjautuvia käytännön teknologioita ja toimintatapoja.

Näihin tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi Pyhäjärvi-instituutti ja joukko satakuntalaista kuntia sekä yrityksiä päättivät perustaa Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää alkutuotantoa ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Tiivistettynä kasvu- ja vastuullisuusohjelman kolme päällimmäisintä teemaa ja kokonaisuutta ovat maan kasvukunto ja sen parantaminen, kasvihuonekaasupäästöjen hallinta ja hiilensidonta sekä ruoantuotannon aiheuttaman vesistöjen ravinnekuorman pienentäminen.

Muuttuvassa ilmastossa ohjelman teemojen ja tavoitteiden merkitys tulee korostumaan. Esimerkiksi roudattoman ajan lyhentyminen tai kokonaan roudattomat talvet asettavat suuria haasteita ravinne- ja kiintoainekuormituksen hallinnalle. Aikaisemmat toimet eivät ole riittäviä nykyisessä saatikka tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa. Maatalous tulevaisuudessa ei ole pelkkää selviämistä ja sopeutumista, vaan maanviljely voi olla osa ratkaisua ehkäistäessä ilmastonmuutosta.

Uuden kasvu- ja vastuullisuusohjelman avulla saadaan leveämmät hartiat tehdä yhä syvempää kehittämistyötä ilmastokestävän ruokaketjun kehittämiseksi. Mukana olevilla alueen isoimmilla elintarvikeyrityksillä on kaikilla laaja joukko sopimustuottajia (mm. siipikarja, avomaan kasvikset, sokerijuurikas, muu kotieläintuotanto), jolloin kehittämistyöhön saadaan pitkäjänteisyyttä ja uusien innovaatioiden käyttöönotolla on myös tehokkaampi vaikuttavuus. Ohjelman tavoitteena on edistää faktapohjaiseen tutkimustietoon pohjautuvien käytännön sovelluksien käyttöönottoa laajasti koko läntisessä Suomessa.

Pyhäjärvi-instituutilla on jo meneillään muutamia hankkeita, joiden avulla voidaan kuvata, mitä käytännössä ohjelmassa voidaan tehdä ja miten. Bioeväät ja PeltoAI -hankepari keskittyy maan kasvukunnon parantamiseen, sen tutkimiseen ja seurantaan. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa. Hankkeessa pilotoidaan maan kasvukuntoa edistäviä toimia kahdeksan yhteistyöviljelijän pelloilla. Käytännön toimista esimerkkinä mainittakoon täsmärakennekalkitus, maanparannuskuitujen käyttö, pellon vesitalouden kehittäminen ja biologismekaaninen syväkuohkeutus. Hankkeissa tutkitaan ja kehitetään saman aikaisesti käytännön kokeiden kanssa digitaalisia seurantamenetelmiä ja mm. koneoppimista.

Green future of Satakunta-hankkeessa on niputettu yhden hankehallinnon alle neljä erillistä kehittämiskohdetta. Yhdessä Apetitin kanssa hankkeessa edistetään kotimaisen kukkakaalin viljelyä teollisuutta varten. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lajikekokeita sekä korjuu- ja toimitusketjun suunnittelua alkaen sopivien korjuu- ja jalostuskoneiden kartoituksesta. Saman kumppanin kanssa hankkeessa kehitetään palkokasvien viljelyä ja jalostusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ruutu- ja peltomittakaavan kokeita uusilla palkokasveilla. Räpin koetilalla on pilotoitu ruuduissa ja yhdellä lohkolla esimerkiksi kikhernettä. Mäkitalon Maistuvat Oy:n ja Novarbon kanssa hankkeessa kehitetään vertikaaliviljelyä ja Yrttipajan kanssa yrttiviljelyä.

Lisäksi käynnissä on Kasteluvesi-hanke, jossa sanan mukaisesti kehitetään ja edistetään vesitalouden hallintaa ja kastelua käytännön pilotoinneilla ja tiedotuksella. Tuleva -hankkeessa lisätään alkutuottajien tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja keinoista vähentää siitä aiheutuvia haittoja.

Paljon siis on jo kehittämistyötä käynnissä ja uuden ohjelman avulla meillä on entistä parempi mahdollisuus syvempään ja vaikuttavampaan kehittämistyöhön alueen elintarvikearvoketjujen toimijoiden kanssa.

Sauli Jaakkola
kehittämispäällikkö
Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman koordinaattori
Pyhäjärvi-instituutti