Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Tuoreita vihanneksia Tuiskulasta

10.09.2021

Köyliön Tuiskulassa sijaitsevalla Härkälän puutarhalla Mikko ja Piia Härkälän johdolla viljellään kasvihuoneissa salaattia, tomaattia, kurkkua ja pieniä määriä paprikaa, munakoisoa ja yrttejä. Härkälän tomaatti tutussa pahvirasiassaan on lähikaupoissa kysytty tuote ja siitä puutarha on aikoinaan vihannesviljelynsä vuonna 1985 aloittanut.

-Nykyisin merkittävin tuote on kuitenkin salaatit, Piia Härkälä kertoo.

Salaateista tällä hetkellä tärkein on jääsalaatti, ja suoraan kauppojen hyllyille toimittamisen lisäksi Härkälän jääsalaattia käytetään myös keväällä toimintansa aloittaneen, lähellä tuotetuista raaka-aineista koostetuissa Mäkitalon Maistuvien annossalaateissa.

-Lähiruoka on meille kaikessa toiminnassa tärkeää, sitä me itsekin täällä tuotamme ja TuorePuodin tuotteet ovat kaikki lähiseuduilta tuotuja, Piia toteaa.

Piia Härkälä on iloinen, että alueen asukkaat ovat ottaneet TuorePuodin aktiivisesti käyttöön.

Härkälän tuotteita toimitetaan 60 kilometrin säteellä nelisenkymmeneen eri kokoiseen kauppaan. Toimitukset tehdään puutarhan omilla kuljetusautoilla suoraan kasvihuoneilta ja kauppoihin. Puutarhalta ollaan suoraan yhteydessä jokaiseen kauppaan, mikä tuo toimintaan joustavuutta. Kuljetuksissa kyetään reagoimaan kysynnän vaihteluun, takaamaan tuotteiden tuoreus ja ennaltaehkäisemään myös esimerkiksi hävikin syntyä.

Hävikin vähentäminen on yksi tärkeä asia puutarhan toimintaa suunnitellessa, ja sen lisäksi monessa muussakin päätöksessä näkyy Härkälän halu tähdätä kestäviin valintoihin. Tomaatit, nykyisin myös minitomaatit, pakataan kartonkisiin rasioihin muovisten sijaan. Lisäksi tuotteet toimitetaan kauppoihin puutarhan omissa kiertävissä kestolaatikoissa. Kasvihuoneiden lämmitys tapahtuu puutarhan oman hakelaitoksen voimin, sähköt ovat paikallisen yrityksen vihreää sähköä ja tarvittava tuholaistorjunta on biologista.

Tänä kesänä pitkään jatkuneet helteet koettelivat myös kasvihuoneviljelyä. Vaikka kasvihuoneessa olosuhteita pystytään säätelemään avomaata paremmin, rasittaa ulkona pitkään jatkuva kuumuus myös kasveja huoneen sisällä ja vauhdittaa niiden elinkaaren etenemistä.

Myös työntekijöille kesän olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset, kun tauolla kasvihuoneen ulkopuolella on aivan yhtä lämmintä kuin sisäpuolellakin. Puutarha työllistää ympärivuotisesti n. 15 henkeä ja kesäaikaan työvoimaa on parikymmentä henkeä.

- Työntekijöiden kannalta kesä on ollut siinä mielessä todella hyvä, että kasvihuoneissa meillä häärii erittäin reippaita kotimaisia kesätyöntekijöitä.

Kasvihuoneilta löytyy jalkapallokentän kokoinen ala salaatteja.

Nykyisen puutarhurin isä aikoinaan hetken kokeili suoramyyntiä tilalta, mutta TuorePuodin kaltaista varsinaista myymälätilaa ei ole ollut ennen. Tilamyymälä oli ollut Piian ja Mikon harkinnassa jo pidempään, ja kaksi vuotta sitten TuorePuoti päätettiin perustaa.

Kasvihuoneiden päässä sijaitseva TuorePuoti on nykyisin monen paikallisen asukkaan ja vierailevan lomailijan vakikauppa. Puodista ostetaan niin arkiruuat kuin tuliaiset muualle Suomeen lähdettäessä. Valikoimaa lähialueen tuottajilta puodin hyllyiltä löytyy runsaasti ja puutarhan omien sekä lähiviljelijöiden vihannesten lisäksi mukaan saattaa sieltä tarttua esimerkiksi paikallisia kanan- tai viiriäisen munia, lihaa, jäätelöä tai virvoitusjuomia.

-Ensimmäinen vuosi oli puodilla vielä harjoittelua ja melko hiljaista aikaa, Piia muistelee.

Viime vuonna itsepalvelumyymälä kuitenkin löydettiin ihan uudella tavalla, kun rauhassa itsekseen ostosten hoitaminen koettiin turvalliseksi vaihtoehdoksi marketeissa vierailulle. Itsepalvelu eli vaa’an käyttö ja maksaminen ilman myyjää saattavat aluksi jännittää osaa ihmisistä, mutta puodista löytyvien ohjeiden tai samaan aikaan paikalle sattuneen vakivieraan avustuksella ostaminen käy kätevästi. Ja ensimmäisen kerran jälkeen myymälän käytännöt ovat jo tutut.

-Puotihan perustuu täysin luottamukseen asiakkaiden rehellisyydestä, Piia huomauttaa, ja ihmiset ovat kyllä sen luottamuksen arvoisiksi osoittautuneet.

Rapujuhliin maistuva juustopiirakka

27.08.2021

Piirakkataikina:
4 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
150 g kylmää voita
1 rl kylmää vettä

Mittaa jauhot ja suola monitoimikoneen kulhoon. Lisää joukkoon kylmä voi ja lisää vesi. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa noin 30 min. (Voit myös käyttää valmista kotimaista piirakkataikinaa.)

Täyte:
2 keltasipuli
1 punasipuli
1 tl öljyä paistamiseen
150 g emmentaljuustoa raasteena
200 g tuorejuustoa
2 munaa
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 tl kuivattua timjamia

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.
2. Kuori ja kuutioi sipulit ja kuullota ne paistinpannussa öljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä.
3. Levitä taikina korkeareunaisen piirakkavuon pohjalle ja reunoille (leivinpaperilla vuorattu kakkuvuoka toimii hyvin).
4. Esipaista taikinaa uunissa noin 10 minuuttia.
5. Sekoita täyte. Emmentalraaste, tuorejuusto, munat, suola, pippuri ja timjami sekä jäähtynyt sipuliseos.
6. Kaada täyte esipaistetulle pohjalle ja paista uunissa 175 asteessa noin 35-40 min.

Huom! Loistavana lisänä piirakan päälle sopii paistetut keltavahverot, tatit sekä persilja.

Mitkäs markkinat täällä oikein on?

29.07.2021

Torstaiaamuisin näkymä Säkylän keskustan raitilla voi aiheuttaa uudelle kävijälle ihmetystä. Autoja on parkissa tienvarsilla ja pihoilla niin paljon kuin vain mahtuu ja kulkijoita suuntaa toria kohti joka puolelta. Ilmassa on suurten markkinoiden tunnelmaa, mutta kyseessä ei ole kerran kesässä toteutuva kesäjuhla vaan viikoittainen ilmiö. Säkylän torilla on maine vilkkaana ja elävänä kesätorina pitkälle ympäri Lounais-Suomen. Pyhäjärven ympärystän mökkiläiset ovat merkittävä osa torin kävijäkuntaa, mutta lomailijoita lähtee tunnustelemaan markkinahumua myös kauempaa. Torilla käy toistuvasti vierailijoita Huittisten, Rauman ja Porin suunnilta sekä aina Turun alueelta asti.

Torivalvoja Petri Rytsölän mukaan koko Pyhäjärviseudulle on vakiintunut ajatus siitä, että torstai on toripäivä. Myyntipöydistä löytyvät niin työkalut terassiremppaan, kesäkukat pihamaalle, kuin myös lähiseudulla tuotettuja herkkuja ruokapöytään. Monilla myyjillä on myös omat kanta-asiakkaansa, jotka tulevat tiettyjen tuotteiden perässä pitkänkin matkan takaa. Tori tarjoaa ostettavien tuotteiden lisäksi hetken sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Viimeisen vuoden aikana entistä arvokkaammaksi nousseet kohtaamiset tuovat iloa koko viikkoon.

- Tämä on paras tori mitä on, nimettömäksi jättäytyvä torikävijä naapuripöydästä tiivistää omat ajatuksensa kuullessaan keskustelumme torivalvojan kanssa. Hän kertoo käyneensä Säkylän torilla säännöllisesti jo 15 vuotta ja kiertäneensä myös monia muita Lounais-Suomen toreista, mutta kertoo jopa suurempien kaupunkien torien kalpenevan Säkylän rinnalla.

Ruokatarjonnassa torilla riittää valikoimaa. Tuoreita vihanneksia ja marjoja oman kunnan ja naapureiden pelloilta, kalatiskeiltä Pyhäjärven saalista monessa muodossa, paikallisten lihatalojen tarjontaa ja tuoretta leipää evääksi ja kahvipöytään. Torikäynnin yhteydessä monille tarttuukin matkaan aitoa lähiruokaa.

Maurialan tilan Ville Mauriala on saapunut Huittisista torille myymään oman tilan ja useamman lähiviljelijän vihanneksia, juureksia ja marjoja. Mauriala sanoo Säkylän toria vilkkaaksi myyntipaikaksi, jonne kauppiaan kiva tulla.

- Yksi harvoja todella eläväisiä maalaistoreja, Mauriala kuvailee. Hän kiertää kesän aikana muillakin toreilla ja kylätapahtumissa, mutta toteaa Säkylän olevan yksi eloisimpia toripaikkakuntia.


Ville ja Eija Mauriala Säkylän torilla myymässä lähiseudulla tuotettuja tuoreita vihanneksia ja marjoja.

Yksi torikävijöitä torstaista toiseen houkutteleva tuote on paistetut Pyhäjärven muikut. Kikan kivan Kristiina Heinonen toteaa paistavansa muikkuja torilla kesäisin niin kauan kuin järvi vain kaloja suo. Kikan kivat käy torilla ympäri vuoden, kesäisin useamman ruokakojun voimin. Myynnissä on muikkujen lisäksi kalakeittoa ja lettuja. Heinonen myös kertoo, että monista asiakkaista on tullut vuosien mittaan hyviä tuttuja.

- Heidän kanssaan jaetaan toripäivän lomassa niin ilot kuin surutkin, hän toteaa.


Kikan kivat käy Säkylän torilla ympäri vuoden. Kesällä paistetut
muikut ovat suosittuja.

Säkylästä noin puolen tunnin ajomatkan päässä Paneliassa toinen paikallistori kerää alueen asukkaita yhteen puolestaan joka toinen keskiviikkoilta. Heinäkuisena keskiviikkona torilla on tarjolla ohjelmaa perheen pienimmille ja pomppulinnan edustalla riittää väkeä jonoksi asti. Myyjiä kyseisenä keskiviikkona on paikalla hieman normaalia vähemmän. Jo yli 20 vuotta pitopalvelua Paneliassa pitänyt Tuulikki Järvinen kertoo, että useimmiten torilta löytää myös vihannes- ja lihakauppiaat, mutta kyseisellä viikolla Järvisen lisäksi paikalla on kala-auto ja muutamia kirpputoripöytiä.

Kotikylällä tuotettu lähiruoka koetaan torikävijöiden keskuudessa hyväksi.

- Ihmiset tuntevat tuotteet ja tulevat hakemaan tiettyjä suosikkeja, Järvinen kuvailee. Järvisen myyntipöydästä löytyy monenmoista suolaista ja makeaa leipomusta. 


Tuulikki Järvisellä on pitopalvelu Paneliassa ja sen lisäksi hän käy Panelian torilla myymässä leivonnaisia.

Kalakauppiaalle virtaa tasaiseen tahtiin asiakkaita, mutta muutaman sanan Kalatorin Tita Junnila ehtii kuitenkin vaihtaa asiakkaiden palvelun välissä. Junnila kertoo kiertävänsä lähialueen toreja tiistaista lauantaihin lähes ympäri vuoden. Hän kehuu Panelian toria vireäksi kauppapaikaksi ja toteaa, että torilla on hyvä henki ja hyvät asiakkaat. Suosituimpia tuotteita ovat läheltä pyydetyt luonnonkalat ja erityisesti Pyhäjärven saalis kiinnostaa kaikilla lähialueen toreilla.


Kalatiskistä löytyy valinnanvaraa.

Torivierailut ovat monille osa kesää ja erityisesti loma-aikaa, mutta Junnila muistuttaa, ettei torit ole ainoastaan kesän juttu.

- Meillä on täällä upeita, hienoja toreja, kunhan ihmiset jaksavat vain käydä niillä. Muistakaa, että myyjät käyvät näillä ympäri vuoden ja ovat paikalla huonommallakin kelillä, hän toteaa terveisinä lähialueen asukkaille.

Toreilla on viime vuodet mennyt mukavasti ja kuluva kesä vaikuttaa myös torikaupan kannalta hyvältä. Rokotukset ovat käynnissä ja ulkotapahtumana tori on koko ajan koettu turvallisemmaksi kokoontumismuodoksi kuin moni muu.

Pienten kylien torit tarjoavat monenlaista hupia ja tuotetta, eikä torin monipuolisuutta kannattakaan olettaa kylän koon mukaan. Sen todistavat sekä Säkylän että Panelian torit, joilla kesäisen kokoontumisen iloa riittää. Paitsi paikallisille vakikävijöille, myös matkailijoille torit tarjoavat kohtaamispaikan, jossa voi edelleen myös pitää etäisyyttä muihin kävijöihin.

 

Laura Reuna
Pyhäjärvi-instituutti

Kankaanpäässä Satakunta lautasella -päivän suunnittelu on alkamassa

23.07.2021

Satakuntalaisissa kouluissa ja kunnissa herkutellaan jälleen tänä vuonna lähituotteilla keskiviikkona 13.10. Lähiruokapäivänä aikaisemmin tunnettu teemapäivä kulkee tänä vuonna ensimäistä kertaa nimellä Satakunta lautasella -päivä. Vaikka nimi muuttuu, ajatus tempauksen taustalla pysyy samana: tuodaan esiin satakuntalaista ruokaosaamista ja tutustutaan yhdessä lähiruokaan.

Kankaanpään kaupunki on osallistunut päivään jo useampana vuonna ja ruokahuollon palvelupäällikkö Sanna Aho-Mantila kertoo heidän lähteneen mielellään mukaan myös tänä vuonna:

”Halusimme osallistua päivään, sillä lähiruokaan keskittyvä päivä on hyvä hetki tuoda esiin, mistä raaka-aineet meille tulevat. Samalla saamme kouluihin opetuksellista puolta ruuasta, sillä suurin osa asiakkaistamme on oppilaitoksia.”

Kankaanpäässä syödään päivittäin paikallista ruokaa

Aho-Mantila toteaa päivän suunnittelun lähtevän kunnolla käyntiin elokuussa, kun kaikki palaavat lomalta takaisin keittiöön. Ruokahuollon palvelupäällikkö toivoo tänä vuonna päivän myötä heidän löytävän pöytään tarjottavaksi jotain uutta, jonka voisi ottaa myös jatkuvaan käyttöön. Hyväksi esimerkiksi hän nostaa ruokalistalta perunan, joka ympäri vuoden tulee paikalliselta tuottajalta Kierikan tilalta Jämijärveltä.

Kankaanpäässä lähiruoka on jo valmiiksi vahvasti mukana arjessa. Salaattitarpeet tulee Porin Tuoretuotteesta. Aho-Mantila kertoo olevan selvityksen alla, jos tulevaisuudessa kasviksia saisi tilattua vielä lähempää. Hän mainitsee keittiössä valmistettavan lihan olevan myös läheltä, sillä HK on heidän sopimustoimittaja.

”HK on suhteellisen pienen matkan päässä meitä ja heidän paistileikkeensä on todella suosittu. Pyritään tarjoamaan sitä aina välillä vaihteluna perinteisille kastikkeille. Siinä hinta-laatusuhde on meille sopiva ja leike maistuu niin aikuisille kuin lapsillekin.”

Aho-Mantilan mukaan keittiö on pyrkinyt hyödyntämään lähituotantoa aina kun mahdollista. Yhtenä Satakunta lautasella -päivänä hän muistelee tarjottavan possukastikkeen lihan olleen alkujaan paikalliselta sikatilalta.

Teemapäivänä ruuan alkuperä tulee paremmin ruokailijoille tutuksi

Kankaanpäässä Satakunta lautasella -teemapäivä on ollut pidetty ja ruuan menekki hyvä. Palvelupäällikkö kertoo ilmoisena positiivisesta palautteesta.

”Olemme saaneet kehuja hyvästä mausta ja kiitosta siitä, että tarjolla on jotain erilaista, normaalista listasta poikkeavaa. Vaikka meillä on kotimaista ruokaa ainakin 95% koko ajan, tulee lähiruoka teemapäivänä paremmin esiin!”

Jos Aho-Mantila saisi vapaat kädet ja kokonaan itse suunnitella lähiruokapäivän tarjonnan, hän vastaa haaveilevansa lähiruokaa notkuvasta runsaasta pöydästä.

”Sieltä löytyisi monenmoista, sillä tavalla että olisi varaa valita. Olisi mahtavaa koota pöytä, jossa olisi kaikkia satakuntalaisia lähellä tuotettuja tuotteita, mitä pysyisi vähän tällaisella maistatusperiaatteella menemään.”

Saamme jäädä innolla odottamaan lokakuuta jolloin selviää, millaisen tarjonnan Kankaanpää ja muut osallistuneet kunnat yhdessä työryhmän kanssa saavat aikaan!

Porissa vaihdettiin ajatuksia ruokatuotannon tulevaisuudesta SuomiAreena-viikolla

22.07.2021


Panelistit kävivät keskustelua ruuan nykytilasta ja tulevaisuuden innovaatioista
Pori-lavalla.

SuomiAreena-viikko täyttyi jälleen tänä vuonna ajankohtaisista keskustelunaiheista, joita pystyi seuraamaan paikan päällä Porissa ja Helsingissä tai ajalle ominaisesti omalta kotisohvalta etäyhteyksin. Kävimme Sikses parasta -tiimin kanssa Pori-lavalla aistimassa tunnelmaa, sillä Ruoka2050: Mitä se on ja kuka sen tuottaa? -paneeli aloitti SuomiAreena-viikon Porissa. Olimme mukana järjestämässä keskustelua ja Marko Jori hankkeestamme oli yksi panelisteista.

Ruokatuotannon nykytilaa ja tulevaisuutta puitiin eri näkökulmista Satakunnan Kansan uutispäällikkö Kaisa Ylhäisen johdolla. Mukana keskustelemassa olivat Markon lisäksi eläinoikeuspuolueen varapuheenjohtaja Tatu Chanth sekä viljelijät Juha Tenho ja Maisa Mikola.


Kuvassa paneelissa mukana olleet Kaisa Ylhäinen, Juha Tenho, Maisa Mikola,
Marko Jori ja Tatu Chanth.

Markon ajatus tulevaisuuden ruokaprintteristä kirvoitti kaikkia panelisteja visioimaan tulevaisuuden ruokaa. Ruoka tulee olemaan aina arjessamme mukana ja siksi sen tuottamiseen on kiinnitettävä huomiota. Eri näkemyksistä huolimatta osallistujien päämäärä oli sama: jatkossa on entistä tärkeämpää kehittää ruokaketjua kestävästi sen elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

SuomiAreena on aina ollut yksi kesän kohokohdista ja oli mahtavaa, että pääsimme hankkeen kanssa olemaan osana viikkoa tänäkin vuonna. Kiitämme kaikkia osallistujia ajatuksia herättävästä keskustelusta! Paneeli on katsottavissa kokonaisuudessaan tallenteelta, johon pääset tästä.

Vastuullisuussarja osa 4 - Leinon luomutila

16.07.2021

Leinon luomutilalla Luvialla on viljelty luomua jo lähes 40 vuotta. Viljelijä Lassi Leinon mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on nyt kovin haaste.

Lauhat lumettomat talvet, kasvukauden hellejaksot ja kaatosateet näkyvät tuotannossa. Viljelykasveja tuhoavat kasvaneet peura- ja lintukannat. Ne myös levittävät uusia rikkakasvien siemeniä viljelymaille.

”Luomuviljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita, ja ilmastosyistä maata ei voi muokata kohtuuttomasti rikkakasvien torjumiseksi. Oli keksittävä muita ratkaisuja”, toteaa Lassi.

Kevennetyn maan muokkauksen lisäksi Leinon luomutilalla on mietitty viljelytapojen ja viljelykasvien valintaa.

”Yksi ratkaisu on ollut luomuperuna. Viljelykiertoon on lisätty myös kesannointia sekä syysrukiin ja heinän kasvatusta. Näillä keinoilla kasvipeite säilyy pelloilla talvellakin.”

Luomutila työllistää isännän ympärivuotisesti, nyt kun peruna on ollut viljan ohella keskeinen myyntiartikkeli.

Kausiavuksi palkataan tilalle työntekijöitä yksi tai useampi vuosittain. Leinon luomutilalla maksetaan teetetystä työstä asiallisesti Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisesti.

Sivut: