Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Lähiruokayrittäjä, vastaa alan kehittämiseen liittyvään kyselyyn

24.09.2020

Hyvät lähiruokayrittäjät!

Jyväskylän ammattikorkeakoulu käynnisti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta aiemmin maaliskuussa kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää lähiruokayritysten menneiden vuosien kehityskulkuja, nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kyselyn vastaukset auttavat ohjaamaan tulevia kehittämistoimia ja toimivat osaltaan myös uuden ohjelmakauden valmistelun apuna. Kysely on jatkumo aiempina vuosina julkaistuille elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksille.

Kysely oli suunniteltu ja julkaistiin juuri ennen kuin maatamme kohtasi koronakriisi. Taudin leviäminen ja sen estäminen on meitä kaikkia koskettava, pelottava asia. Jo nyt se on aiheuttanut liiketoiminnan häiriöitä ja alasajoja lähes kaikilla toimialoilla ja yhteiskunnan sektoreilla. Myös useat lähiruokayrityksistä ovat kohdanneet vaikeuksia.

Toivomme, että tilanteesta huolimatta ehtisitte vastaamaan kyselyyn, jota on nyt lyhennetty vastaamisen helpottamiseksi. Kyselyä on myös päivitetty muutamien kysymysten osalta.

Kyselyn vastauksista saamme tietoja, miten koko lähiruokasektori jatkossa voisi paremmin ennakoida tulevaa, ja varautua erilaisiin poikkeustiloihin. Kyselyssä on myös avoimia vastauskohtia, joihin voitte kirjoittaa ajatuksia oman yritystoimintanne kannalta. Toivomme nyt vastauksia paitsi liittyen toimintaanne normaalitilanteessa, myös tietoa siitä, kuinka korona vaikuttaa yrityksenne tilanteeseen ja mitä toimenpiteitä eri toimijoilta nyt kaipaisitte.

Kyselyyn vastaamisaikaa on 30.9.2020 asti.

Vastaa kyselyyn tästä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriö:
erityisasiantuntija Kirsi Viljanen, p. +358295 16 2142, kirsi.viljanen@mmm.fi

Lisätietoja Jyväskylän ammattikorkeakoulu:
tutkimustiimin johtaja Elina Vaara, p. +358405460107,  elina.vaara@jamk.fi
projektipäällikkö Leena Pölkki, p. +358504011894, leena.polkki@jamk.fi

Satakuntalaista luomuosaamista esiin

24.09.2020

luomuisasatakunta.fi -sivustolla esitellään satakuntalaisia luomutiloja ja -yrityksiä

Sivusto toimii luomutilojen ja -yritysten verkostoitumiskanavana ja toisten soveltamista menetelmistä oppimisessa ja yhteistyömahdollisuuksien löytämisessä, esimerkiksi koneiden yhteisomistuksen tai rehuntuotantoyhteistyön muodossa. Sivustolla voi myös kertoa tilalla tuotetuista tuotteista ja mahdollisesta tilamyynnistä!

Luomuisa Satakunta -hankkeen sosiaalisen median kanavissa sekä uutiskirjeissä nostetaan säännöllisesti satakuntalaisia luomutoimijoita ja -osaamista.

Toivomme mahdollisimman monen satakuntalaisen luomutuottajan kertovan tilansa toiminnasta kuvan kera!

Tutustu satakuntalaisiin luomutoimijoihin täältä.

Facebook: Luomuisa Satakunta  
Instagram: @luomuisa

 Luomuisa Satakunta logo

Poimintoja satakuntalaisista luomutiloista


Mäkitalon Farmi Oy:llä niin tavanomainen kuin luomutuotantokin ovat uusien haasteiden edessä

Euralaisten Esa Mäkitalon ja Tuula Muuvila-Mäkitalon tarkoituksena on erikoistua luomukaalintuotantoon. Osakkaina Mäkitalon Farmi Oy:ssä toimivat myös Erno Lähteenmäki ja hänen vaimonsa Margit Ruotsalainen, jotka päättivät aloittaa nautojen pidon muutama vuosi sitten.



Lue koko tilaesittely.


Maunulan tilalla tiedetään, että hyvää maitoa voi tuottaa vaikkei joka puolella kiiltelisikään upouudet kaakelit

Kankaanpääläisillä Jenni ja Riku Harmaajärvellä on halu viljellä peltoja ilman kemikaaleja ja samalla pelastaa pölyttäjiä ja luontoa seuraaville sukupolville. Maunulan tilan lypsykarjan ja maidontuotannon siirtyminen luomuun alkoi remontoidussa navetassa keväällä 2019.

Tilojen välinen yhteistyö on tärkeää, sillä omat pellot eivät aivan riitä rehujen tuotantoon. Yhteistyötiloja on lähiseudun luomutiloista jo löytynytkin, mutta tilalle voi edelleen tarjota luomuviljaa ja valkuaisrehua.



Lue koko tilaesittely.

Tutustu myös Luomuisa-blogiin: Ajatuksia eräästä luomunavetasta ja luomumaidosta - Jenni ja Riku Harmaajärvi: ”Halvalla saatiin hyvää, vaikkei sitä kukaan olisi uskonut!

 

 

Kuntien ja koulujen lähiruokapäivää odotellaan jo!

24.09.2020

Huittisissa koulujen Lähiruokapäivää odotellaan jo innolla! 14.10. huittislaisessa kouluruokailussa syödään ensimmäistä kertaa riistaa. Peuranlihapata saa kaverikseen perunoita, tuoresalaattia, ruisleipää sekä levitettä.

– Lähiruokapäivänä meille selviää oppilaiden suhtautuminen ja mieltyminen riistalihaan. Ajatus sai alkunsa, kun paikallinen metsästysseura tarjosi meille peuranlihaa yhteen ruokailuun. Otamme ilomielin tarjotun lihan vastaan, Huittisten ravitsemustyönjohtaja Nina Kärki kiittää.

– Vielä kehittelemme hieman reseptiä. Toivon, että saamme lihaa hyvissä ajoin, jotta pääsemme valmistamaan ennakkoon pienen koe-erän peuranlihapadasta, hän jatkaa.

Lähiruokapäivää vietetään 14.10.2020 lähes kaikissa Satakuntalaisissa kunnissa.

Senni Valiola

Satafood ry

Retki kotitalousopettajille ruoan alkuläheteille Pohjois-Satakuntaan

24.09.2020

Satakuntalaisia kotitalousopettajia suuntasi 11.9.2020 kohti Pohjois-Satakuntaa lähiruoan alkulähteille. Retken tarkoituksena oli tarjota uusia ideoita opetukseen sekä verkostoitua.



Ensimmäinen kohde oli Vanhatalo Holstein Siikaisten Otamolla. Vanhatalo Holsteinilla pääsimme herkuttelemaan tuhdilla maitokaakaolla, johon maito oli juuri lypsetty tilan lehmistä ja vain kiehautettu ennen käyttöä. Pihaan saavuttaessa matkalaiset pukivat suoja-asut, kenkäsuojat, hengityssuojaimet ja kertakäyttökäsineet mahdollisten ihmisistä eläimiin tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Sukupolvenvaihdos Vanhatalon tilalla tehtiin vuonna 2017 ja nyt tilaa isännöi 13. sukupolvi, veljekset Heikki ja Juho Vanhatalo. Vanhaemäntä Sari Vanhatalo on edelleen nuorten miesten apuna.

Tilalla eletään noin 120 lypsylehmän arkea. Maitoa tuotetaan Satamaidolle. Lehmien hyvinvointi tilalla on tärkeää ja niiden terveydestä ollaan tarkkoja. Lehmät saavat omaan tahtiin käydä lypsyasemalla ja ruokailla. Uudehko pihatto ja uudistuneet tuotantovälineet helpottavat myös tilallisten arkea.Tilalla vierailleena eläimistä huokui tyytyväisyys. Pihassa näimme igluja, joissa vasikat saavat oleskella ja nauttivat raittiista ilmasta. Näin hengitystiet pysyvät hyvässä kunnossa ja tautipaine pihatossa pienenee.

Vanhatalolla tehdään vahvaa ja pitkäjänteistä jalostustyötä. Eläinaines tulee pääsääntöisesti Kanadasta. Tilalla käytetään tarvittaessa myös omaa sonnia, jos jonkun yksilön kohdalla tiinehtyminen on muuten hankalaa. Tavoitteena on hyvärakenteinen lypsylehmä, joka tuottaa maitoa pitkään ja paljon. Holstein-lehmien ominaisuudet ovat loistavat tähän.

Iloksemme kuulimme, että lehmät nauttivat myös lähiruokaa, joka koostuu säilörehusta ja rypsipuristeesta. Siinäpä hyvinvoinnin salaisuus.




Toisena kohteena vierailimme Jaakkola Potato Farmilla Merikarvialla. Jaakkola Potato Farm viljelee ja jatkojalostaa perunat suurkeittiöille ja ravintoloille. Perunalajikkeita ovat muun muassa Marabel, Melody ja Solist. Koronatilanteen takia kuorimon toiminta on ollut hiljaisempaa ravintolaruokailun vähennyttyä.

Tilalla seurataan perunalajikkeiden kehittymistä. Jaakkolat suosivat viljelykiertoa, mutta heillä on myös peltoja, joissa perunaa on viljelty koko tilan olemassaolon ajan. Ville ja Anna-Kaisa Jaakkola kertoivat myös perunanviljelyn haasteista.

–Vaikka lajike olisi kiinteämaltoinen saattaa kesän kuuma ja sateeton sää muuttaa perunan olemusta jauhoisemmaksi, he toteavat.

Arvo Jaakkola aloitti toiminnan jo 1980-luvulla. Nyt mukana toiminnassa on Arvon poika Ville ja hänen vaimonsa Anna-Kaisa. Kuorimotoimintaa on ollut vuodesta 2010. Jaakkola Potato Farm työllistää noin kymmenen henkilöä.



Tilaesittelyn lomassa saimme nauttia kahvia ja emännän leipomaa perunasuklaakakkua. Pääsimme myös näkemään videota Jaakkola Potato Farmin perunannostosta. Keskustelua tuli paljon perunan käytöstä ja kasvatuksesta. Oletteko koskaan miettineet, kuinka monipuolinen ja muuntautumiskykyinen raaka-aine peruna oikeastaan onkaan?


Tilavierailupäivän päätteeksi nautimme illallista the Merry Monkissa Merikarvialla. The Merry Monk siirtyi Porin Reposaaresta Merikarvialle. Ravintolan toiminnasta ja ensimmäisestä kesästä Merikarvialla kertoi yrittäjä Maija Munkki, joka pyörittää gastropubtyyppistä ravintolaa yhdessä miehensä Paavon kanssa. Innostus konseptiin on lähtöisin Lontoosta, jossa pariskunta on aikoinaan tavannut. Ajatuksena on yhdistää ruoka ja juoma sekä olla muutakin kuin pelkkä pubi.

Tavoitteena on tarjota mahdollisimman laadukasta, tuoretta ja maukasta ruokaa. Perustana ovat puhtaat ja läheltä tulevat raaka-aineet. Hyvän ruoan lisäksi Merry Monkissa on tarjolla muun muassa satakuntalaisia pienpanimotuotteita.

–Haluamme tietää raaka-aineiden alkuperän mahdollisimman tarkasti. Käytämme useita pieniä lähialueen tuottajia. Esimerkiksi kala on aivan vierestä, rannan läheisyydessä sijaitsevasta kalaliikkeestä. Liha ravintolan burgereihin tulee Lähteenmäen tilalta, joka sekin sijaitsee lähellä, Maija kertoi. Kuulimme myös, että Maija oli valinnut Lähteenmäen tilan lihan jo ennen kuin he ehtivät sitä tarjota.



Illallisen yhteydessä meille esittäytyi myös merikarvialainen Lähteenmäen tila ja Milla Ruuhikorpi. Nauttiessamme Talon Open Burgeria, jonka välissä komeili Lähteenmäen tilan lihasta valmistettu naudanpihvi, kertoi Milla Ruuhikorpi tilan toiminnasta, arvoista ja historiasta.

Lähteenmäen tilalta voi ostaa erilaisia naudanlihatuotteita sekä -jalosteita. Tilan lihaa myydään suoramyyntinä tilan toimesta, ravintoloille sekä pieniä määriä ruokakaupoissa.

Teemu ja Milla Ruuhikorven isännöimä Lähteenmäen tila on kulkenut suvussa jo 1860-luvulta ja karjan kasvatuksesta on vuosikymmenten kokemus. Nykymuotoisen Hereford-karjan kasvatus alkoi vuonna 2007 ja tällä hetkellä eläimiä on noin sata kappaletta.

Rotuna Hereford on rauhallinen ja sosiaalinen. Se sopii hyvin maastoon laiduntamaan ja hyödyntää nurmirehun hyvin.  Lähteenmäen tilan eläimistä pidetään huolta koko perheen voimin.  Eläimet kasvavat vapaina kylmäpihatoissa ja suuri osa karjasta laiduntaa Trolssin kylässä. Laiduntaessaan karja on mitä mainiointa perinnebiotoopin hoitoon. Tilan elämää voi seurata Facebookissa.

Kotimatkalla bussissa vallitsi innostunut tunnelma. Ehkä tilavierailusta intoutuneet opettajat miettivät jo syksyn opetustyötä uusin eväin.

Tilavierailupäivän toteuttivat yhteistyössä Suomi Syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke ja MTK-Satakunta.

Anna Kari (ProAgria Länsi-Suom) ja Senni Valiola (Satafood ry)

Kuvat: Essi Jokela

 

 

 

 

Kalatuotteiden innovointia

08.09.2020

Maanantaina 31.8. - 1.9.2020 toteutettiin kalatuotteiden kehitystyöpaja Raisiossa RASEKO Food laboratory:n tiloissa. Paikalla oli parikymmentä ruoka- ja kala-alan ammattilaista yhdessä innovoimassa uusia kalatuotteita keittiömestari Tomi Ahon johdolla.

Keittiömestari Tomi Aho

Kalaraaka-aineina olivat lahna, särki, hauki, silakka ja kirjolohen sydän sekä maksa. Uusia tuotteita innovoitiin neljässä eri ryhmässä ja maanantaina jo aloitettiin esivalmistelut RASEKOn opetuskeittiön tiloissa. Jokainen ryhmä suunnitteli ja valmisti 2-4 erilaista tuotetta, joista yksi piti "säästää" loppumaisteluun ensiesittelyn yhteydessä tapahtuneiden maistelujen sijaan. Jokaisen ryhmän bravuuriuutuus maisteltiin ja arvioitiin Turun yliopiston FFF:n professori Anu Hopian maisteluluennon ja ohjeistusten jälkeen.

 

Lahnakalapuikkoja, punajuurta +pinaattia. Graavattua särkeä.

Oli erittäin ilahduttavaa huomata, että jo kahden iltapäivän aikana saatiin kehiteltyä mitä maukkaimpia kalaherkkuja. Itselleni mieleen jäivät erityisesti kermassa haudutetut kirjolohen sydämet ja kirjolohen maksasta valmistettu maksalaatikko. Myös lahna saatiin maistumaan monissa eri muodoissa niin tahnana, pateena kuin hauen kanssa pihvinä. Meidän ryhmämme bravuuriksi nousi Fish & Roots -annos, jossa oli rosmariinilla maustettua lahna-haukipihviä ja kauden juureksia (peruna, porkkana, palsternakka) sekä kevyesti paprikalla, cayennella ja valkosipulilla maustettu creme fraiche. Pitää jatkossa kokeilla rosmariinia kotonakin.

Lahna-haukipihvi, jossa fenkolia ja pilkottua punajuurta mausteena.

Kirjolohen maksasta tehtyä maksalaatikkoa.

 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti