Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

”Suosimalla lähiruokaa tietää missä tuote on tuotettu ja tuottaja on kasvoillaan vastuussa sen turvallisuudesta sekä laadusta"

29.04.2020

Tavallisesti Kuuselan lintutilalla on järjestetty tapahtumia ennen pääsiäistä, avoimien pihojen aikaan kesäkuussa, Osta tilalta! -päivänä syyskuussa ja ennen joulua. Tällä hetkellä korona tekee hallaa myös tilatapahtumien järjestämiselle. Viime vuonna Osta tilalta! -päivässä tunnistettiin muun muassa eri lintujen munia.

Kuuselan lintutilalla Jämijärvellä kasvatetaan ankkoja, kalkkunoita, viiriäisiä, fasaaneita ja kaneja. Linnut kasvatetaan luonnonläheisesti. Ne laiduntavat kesäisin ja talvella saavat olla isoissa karsinoissa. Linnut ruokitaan kauralla, heinällä ja kotimaisella valkuaisrehulla ilman gmo soijaa tai kalajauhoa.

–Chorizo-makkara ja kalkkunarosvopaisti ovat saaneet erityisen suosion asiakkaiden keskuudessa ja olleet todella tykättyjä. Kaneista kaikki menevät mitä tuotetaan. En tiedä paljonko sitä pitäisi olla, että sitä riittäisi vastaamaan kaikkeen kysyntään, Kuuselan lintutilan isäntä Timo Sorvali kertoi.

Viime marraskuussa (2019) Kuuselan lintutilalle saatiin pienet tilat, jossa lintuja ja kaneja voidaan myös itse teurastaa. Sen ansiosta asiakkaille pystytään tarjoamaan täysin tuoretta lihaa juuri silloin kun asiakas haluaa.

Kuluttajamyynti toimii poikkeustilassakin

– Korona-ajan kuluttajamyynti on lähtenyt hyvin käyntiin ja tilapuoti on avoinna sopimuksen mukaan. Asiakkaiden toiveiden mukaan pyritään järjestämään lisäksi kotiinkuljetuksia ja Reko-ruokarinkejä kierretään laajalla alueella Etelä-Pohjanmaalta Uudellemaalle asti. Olen saanut myös yhteydenottoja, joissa tuotteita on toivottu eri Rekoihin.

Tilalla toimii tilapuoti, joka on nyt koronatilanteessa auki sopimuksen mukaan. Tilan isäntä Timo Sorvali
kasvattaa lintuja kuudetta vuotta.

Sorvalin vanhempi poika auttaa mahdollisuuksien mukaan Reko-jaoissa. Lisäksi tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, joka vastaa lähes täysin lintujen hoidosta. Isäntä naurahti, että työntekijä ei mielellään edes päästä häntä enää hoitamaan lintuja, vaan Sorvalille on jäänyt myynnin ja markkinoinnin tehtävät.

–Ravintoloihin on mennyt ankkoja, kalkkunoita ja viirisiäisiä, mutta koronatilanteen vuoksi ravintolatoiminnat ovat nyt jäissä. Ravintolakysyntä on noussut pari viime vuotta hyvällä tahdilla, mutta korona tuli nyt todella huonoon väliin, hän harmitteli.

Fasaania ravintoloihin ei ole mennyt, sillä sen kasvatus tilalla oli viime vuonna melko pienimuotoista ja tänäkin vuonna Sorvali kertoi munia menneen niin paljon, että saa nähdä paljonko lintuja kasvaa.

–Tuntuu, että nyt poikkeusaikana kotimainen ruoka on saanut kuluttajissa enemmän arvostusta. Ihmisillä on enemmän aikaa kokata ja toteuttaa haaveita. Esimerkiksi harrastelintuja on otettu nyt tavallista enemmän. Myös Reko- ja suoramyynti ovat kasvaneet. Siitosmunia menee entiseen tapaan. Sorvali kehottaa suosimaan kotimaista lähiruokaa.

– Silloin tietää missä tuote on tuotettu ja tuottaja on omilla kasvoillaan vastuussa tuotteen turvallisuudesta ja laadusta.

Yrittäjiä hän kannustaa kokeilemaan suoramyyntiä, vaikka tuntuisi helpommalta, että teurastamo hakee lihan tai meijeri maidon, mutta myös suoramyynnissä on omat hyvät puolensa.

Pitkän linjan yrittäjä aloitti lintutilan viisi vuotta sitten

Timo Sorvali on toiminut yrittäjänä noin 30 vuotta. Navetan jäätyä tyhjäksi tilalle piti keksiä jotain. Lintutila sai alkunsa viisi vuotta sitten muutamasta viiriäisestä. Myöhemmin tuli kalkkunoita, joita rakennuksessa on joskus ennenkin ollut.

– Alkuun lintuja kasvatettiin harrastusmielessä, mutta kysynnän kasvaessa siihen koitettiin vastata ja nyt pari viimeistä vuotta on yritetty ihan tosissaan. Saa nähdä mitä koronan jälkeen tapahtuu, kun ravintolohin menevä liha on järkeistänyt toimintaa paljon.

Onnistumisina isäntä kokee ravintolakauppojen saamisen sekä Jämin rahtipalvin kanssa kehitetyt chorizot ja rosvopaistit. Haasteita on tuonut muun muassa byrokratia. Myös jalkatyötä on jouduttu tekemään paljon ja reseptejä jaettu ruokaringeissä, että linnuille on saatu jalansijaa suomalaisten ruokapöydissä. Sorvali jakaa myös omia kokkailujaan sosiaaliseen mediaan ja vinkkaa, että myös Googlettamalla löytää hyvin reseptejä, jos haluaa kokeilla jotakin.

Senni Valiola

Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Kalastajana pääsee lähelle luontoa

27.04.2020


Yrittäjä Jouni Aaltonen nauttii työn luonnonläheisyydestä.

Säkylässä sijaitsevan Kolvaan Kalan toiminnan takana on yrittäjä Jouni Aaltonen. Hänen työpäivänsä rakentuvat ammattikalastuksesta, kalojen ja täplärapujen jalostuksesta sekä tuotteiden myynnistä omassa myymälässä Säkylän kalasatamassa. Aaltonen kertoo heidän tuotteitaan olevan saatavilla monia eri kanavia pitkin:

”Tuotteista osa, kuten savusilakat ja täpläravut, menevät valtakunnalliseen jakeluun kalatukkujen kautta. Osa myydään teollisuuteen sekä suoraan kuluttajille.”

Kovalla työllä lisäarvoa tuotteille

Ajan myötä yrityksen toiminta on laajentunut, kun asiakkaat ovat toivoneet valikoimiin uusia tuotteita. Aaltoselta kysyttäessä yrittämiseen lähdön syytä hän vastaa naurahtaen:

”Omaa tyhmyyttäni varmaan! Keskeisimpänä syynä oli ehkä halu saada lisäarvoa oman kalastuksen tuotteille. Vaikka välillä tuntuu, ettei olisi kannattanut, on yrittäjänä kuitenkin ollut mielekästä. Joskus sitä aina kaipaa kalastajan vuosikelloa ja työn luonnonläheisyyttä. Jalostusyrittäjänä pitää kalastuksen lisäksi olla vuorokauden ympäri mukana toiminnassa.”

Onnistumisia järven rannalla

Aaltonen toteaa pohdinnan jälkeen isoimpana yksittäisenä onnistumisena olleen vähempiarvoisten kalojen taloudellisesti kannattava hyödyntäminen ja samalla paikallisen kalastuksen tukeminen. Yrittäjä iloitsee myös silakan savustuksen onnistumisesta ja vieläpä järven rannalla.

Luonnonkalan jalostajan isoin haaste on Aaltosen mukaan raaka-aineen tasainen saanti ympärivuotisesti. Hän toteaa samoin myös työvoiman tarpeesta kausiluonteisessa yritystoiminnassa.

Haasteista huolimatta Aaltonen antaa yrittäjiksi aikoville oivaltavan vinkin:

”Usko omaan ideaan ja osaamiseen, mutta toisella korvalla kannattaa kuunnella neuvoja, vaikka niihin ei heti uskoisikaan.”

 

Kaisa Uusi-Kraapo

ProAgria Länsi-Suomi

 

Monipuolista tuotantoa Kaunismäen tilalla jo vuodesta 2002

23.04.2020

- Kaunismäen tilalla Eurassa on viljelty vuodesta 2002, kertoo Minna Laine kotitilaltaan, jota pyörittää yhdessä miehensä Jarin kanssa. Kasvinviljelytilalla viljellään erilaisia viljoja, kuminaa, pakastehernettä, mansikkaa ja kesämyyntiin myös varhaisperunaa.

- Mansikoita ja varhaisperunoita myydään satokaudella suoraan tilalta. Lisäksi pakastamme mansikoita ja niitä myydään talvella, täsmentää Minna. Tilan tuotteina on myös mansikan jatkojalosteita, kuten mansikkakuohujuomaa, mansikkalimua ja mansikkamehua sekä joulun aikaan mansikkaglögiä. Tilan tuotteissa käytetään isoja mansikkamääriä, joten ne myös maistuvat mansikalta. Erityistä tilalla on se, että tuotevalikoimassa on omalla myllyllä jauhetut vehnäjauhot, vehnäleseet ja ohrajauho. Ostoksille tilalle tulevat pääsääntöisesti yksityiset ihmiset. Tilan viljoja menee teollisuuteen, kuten myös herneet ja kumina.

Minna ja Jari ovat viljelleet Jarin kotitilaa jo vuodesta 2002. Onneksi molemmilla on ollut halua olla yrittäjänä, kehittää tilaa ja sen toimintaa koko ajan. He kokevat yrittäjyyden haasteellisuuden, mutta samalla kiittävät sen monipuolisuutta ja mielenkiintoisuutta.

-Yrittäjille aikoviksi sanomme, että rohkeutta ja intoa kun on - niin pärjää! huudahtavat Minna ja Jari. He kokevat hienoksi, että voivat olla tuottamassa puhdasta suomalaista ruokaa. Erityisesti heidän mieltään lämmittää suorat asiakaskontaktit ja keskustelut asiakkaiden kanssa.


Kaunismäen tilalla työllistetään lähiseudun nuoria

Kaunismäen tila työllistää kesäisin 10-15 lähiseudun nuorta mansikanpoimintaan.

Poimijoiden haku on käynnissä ja valintoja tehty. Vielä voi toki tiedustella mahdollisen kesätyön perään. Korona ja poikkeustila toki vaikuttaa maailman menoon, mutta meillä kaikki terveitä ja muutenkin kaikki hyvin ainakin toistaiseksi, toteaa Minna toiveikkaana.

Hyvää satokautta siis Kaunismäen tilalle!

Satamuna pakkaa 700 000 munaa päivässä

15.04.2020

Toni Haavisto
 

- Kaikki alkoi siitä, kun isoäitimme vanhemmat Kustaa Vihtori ja Maria Alexandra Tuominen perustivat kanalan Paneliaan vuonna 1906, Satamunan toimitusjohtaja Toni Haavisto kertoo. Satamunan yrittäjäveljesten Markon ja Tonin vanhemmat Jarmo ja Hilppa Haavisto jatkoivat kananmunan tuottajina ja aloittivat ensimmäisenä Suomessa siipikarja-aineksen tuonnin ja viennin. Marko Haavisto aloitti ruokamunien pakkaamisen Eurajoella yhdeksäntoista vuotta sitten.

Takavuosina tyypillisessä perhekanalassa oli parisen tuhatta kanaa häkeissä. Nyt Paneliassa yksi ihminen pystyy pyörittämään 70 000 linnun lattiakanalaa. – Omassa varastopakkaamossani illan tinki oli 4 320 munaa. Nyt Satamuna pakkaa 700 000 munaa päivässä, Marko Haavisto vertaa.



Vanhempien yritys siirtyi Marko Haaviston vastuulle vuonna 2007. Satamuna Oy:n toiminta puolestaan käynnistyi vuonna 2005, kun sähköinsinööriksi juuri valmistunut Toni Haavisto ryhtyi vanhemman veljensä Markon yhtiökumppaniksi. Vuonna 2010 Satamuna ennakoi vuonna 2012 voimaan astuvaa eläinten hyvinvointidirektiiviä. Tällöin Satamunalle rakennettiin oma vapaankanan munia tuottava kanala. Koska kanalan eettiset olosuhteet tehtiin vaativammin kuin mitä Suomessa edellytetään, saatiin yksikölle myös KAT-sertifikaatti, mikä mahdollistaa kananmunien toimitukset myös keskieurooppalaisiin ruokapöytiin. Samalla sertifikaatti myönnettiin myös Satamunan pakkaamolle. Kaksi vuotta myöhemmin Satamuna rakennutti toisen identtisen tuotantoyksikön ja suunnittelee nyt kolmannen rakentamista etäälle muusta toiminnasta minimoidakseen riskitekijät.

Perheyritys Satamuna tuottaa ruokamunia 200 000 kanan voimin sekä ostaa sopimustuottajilta yli 300 000 kanan munat. Tällä hetkellä Satamuna pakkaa enemmän kuin joka kymmenennen Suomessa tuotetun kananmunan kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden ruokapöytiin.

Asiakkaina ovat kaikki hyvin varustellut satakuntalaiset elintarvikeliikkeet sekä tukut. Asiakkaina ovat myös keskusliikkeet sekä teollisuus, molempia niin koti- kuin ulkomaillakin. Yritykselle on myönnetty myös vast'ikään kansainvälinen IFS Higher level laatujärjestelmäkin.

 

Työtä ja hyvinvointia Satakuntaan 

Toni Haavisto nostaa esiin lähiruuan monet merkitykset.  - Lähiruoka on paitsi ekologista sekä myös tae tuoreudesta ja laadusta. Ja kun lähellä touhutaan antaen kasvot tuotteelle, se on myös taloudellisessa mielessä tosi merkittävä juttu. Työllistämme sekä suoraan että välillisesti paikallisia eri alan ihmisiä (esim. kuljetusyrittäjiä, mainostoimistoja, rakennus- ja huoltofirmoja). Mielestäni olen onnistunut omalta osaltani pitämään seutukuntaa elinvoimaisena, kun liiketoiminta on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta ja tällä tavoin tuonut niin suoraan kuin välillisestikin työtä ja hyvinvointia maakunnallemme.

Yrittäjäksi aikovia Haavisto evästää seuraavasti: - Muista, että yrittäjyys on kestävyyslaji. Ja vaikka itse kestät yrittäjyyden haasteet, tulee sinun perheesi myös olla sitoutunut tähän.

 

Sari Uoti

ProAgria Länsi-Suomi