Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger

Ahvenrullia ja fenkolia uunissa

07.05.2019

Moni huippukokki pitää ahvenen hienovaraista makua suuressa arvossa. Tämä on helppo ymmärtää vaikka nauttiessa näistä kepeän eleganteista, italialaiseen tapaan uunissa fenkolin, tomaatin ja valkoviinin kanssa kypsyneistä ahvenrullista.

500–600 g ahvenfileitä
suolaa ja pippuria
200 g (pakaste)pinaattia
2 rkl oliiviöljyä
2 fenkolia
rasiallinen kirsikkatomaatteja
1 valkosipulin kynsi
1–2 kpl (buffalo)mozzarellaa
2 dl kuivaa valkoviiniä

Leikkaa fenkolit suikaleiksi. Puhko kirsikkatomaatteihin veitsen kärjellä muutama reikä. Murskaa valkosipulin kynsi.

Kuullota aineksia oliiviöljyssä paistinpannussa kymmenisen minuuttia. Lisää suolaa ja pippuria.

Lado ahvenfileet leivinpaperille. Suolaa ja pippuroi kevyesti.

Käännä ja tee sama toiselle puolelle. Lisää jokaiselle fileelle nokare hienonnettua pinaattia (pakastepinaatti käy tähän mainiosti) ja kääri rullalle.

Kaada fenkoli-tomaattiseos uunivuoan pohjalle. Lado
kalarullat päälle. Revi valutettu mozzarella ruuan päälle.

Lorauta vuokaan vielä viini ja kypsennä 160 °C uunissa noin 20 minuuttia, kunnes kala on kypsää. Voit tehdä ruuan myös pikkusiiasta. Pidennä kypsymisaikaa kalan koon mukaan.

Nauti ruoka sellaisenaan tai esimerkiksi tuorepastan kera.

TIESITKÖ, ETTÄ
 
Satakunnasta saadaan niin makean veden kalaa kuin merikalaa. Satakunta on tunnettu perinteisesti siiasta ja muikusta, mutta nykyään ahven on yhä tärkeämpi kauppakala. Ahven onkin tehnyt viime vuosina nousun ylenkatsotusta mökkikalasta arvostetuksi gourmet-raaka-aineeksi.

Euroja yhteistyöhön -tilaisuudet jatkuvat

18.04.2019

Voisiko Sinun yrityksesi hyötyä yhteistyöstä ja tukieuroista? Mitä mahdollisuuksia yritysryhmähanke voisi Sinulle tarjota? Lähde sinäkin tutustumaan yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksiin ja pohtimaan mitä kaikkea se voi antaa juuri sinun yrityksellesi!

Maaseuturahaston rahoitusta käytetään erityisesti hankkeisiin, joiden toimenpiteet kohdistuvat suoraan yrityksiin. Tavoitteena on parantaa maaseutuyritysten kilpailukykyä, uudistaa tuotteita ja prosesseja sekä lisätä yritysten osaamista ja eri toimialojen välistä yhteistyötä. Tukea kohdistetaan ensisijaisesti yritysryhmähankkeisiin, koulutushankkeisiin sekä yhteistyöhankkeisiin, joiden rahoitukseen myös yritykset itse osallistuvat. Julkisen tuen osuus hankkeissa voi olla 60 - 90 % hankkeen luonteen mukaan.

Kohderyhmä: Satakunnan maaseutualueiden yrittäjät ja erityisesti ruoka-alan toimijat

Lue lisää yritysryhmistä tästä.

Tulevat tilaisuudet

Torstaina 9.5. klo 17-19 Rauma Villa Tallbo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma

Torstaina 16.5. klo 14-17 ProAgrian Porin toimisto, Itsenäisyydenkatu 35 a, 28130 Pori

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Huhtikuun uutiskirje 4/2019

18.04.2019

Tästä voit lukea huhtikuun uutiskirjeemme 4/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Pääsiäinen on kevään suurin ruokajuhla

17.04.2019

Ruokajuhlapäivät ovat vakiintuneet pitkäperjantaihin ja pääsiäissunnuntaihin. Tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan noin 46 % suomalaisista syö pitkäperjantaina tavallista vapaapäivää juhlavammin. Pääsiäissunnuntaina juhlavamman aterian syö 51 % suomalaisista. Pääsiäisen ateriat nautitaan useimmiten yksin tai ydinperheen voimin.

Karitsa on edelleen pääsiäisen juhlapöydän ylivoimainen ykkönen. Luomukaritsa on nosteessa ja tänä vuonna sitä myydään jopa 15 % edellisvuotta enemmän. Lampaan- ja karitsanlihan ohella juhlapöytiin nousee nyt paljon myös lähikalaa. Pääsiäisen kalaruoat voivat olla perinteisiä pääsiäisruokia täydentäviä ruokalajeja, mutta kala voi yhtä lailla olla myös juhlapöydän pääruoka. Tänä pääsiäisenä (lähi)kala onkin noussut perunan kanssa karitsanlihan rinnalle juhlapöydän ruokatrendiksi. Vastuullisuus on pop ja tiedostava kuluttaja suosii pääsiäisenäkin lähellä tuotettua ja eettistä ruokaa sekä kuluttaa järjellä. Juhlapyhinä kasviksia syödään sekä pääruokana että lisukkeena. Kevätauringon alla tuoreyrtit antavat lihalle lisämaustetta. Tuoreyrttien, kuten timjami, minttu ja rosmariini, myyntipiikki on juuri pääsiäisen tienoilla.

Pääsiäisenä herkutellaan pashalla ja erilaisilla herkuttelujuustoilla. Sekä lampaan- ja karitsanlihan että juustojen kylkeen sopii mainiosti erilaiset hillot ja hyytelöt. Keskon mukaan pääsiäisenä myydään muuta vuotta enemmän myös kananmunia, rahkaa, kermaa ja makeisia.


Lampaan- ja karitsanlihantuotanto elää sesongeittain – kysyntää riittää

Lammastilojen määrä ylitti sikatilojen määrän

Suomessa on lähes 1400 lammastilaa. Satakunnassa tiloja on 49. Valtakunnallisesti lampaiden määrä väheni hieman edellisvuodesta ja lampaita oli noin 155 000 kappaletta vajaalla 1 400 tilalla. Satakunnassa lampaita oli reilut 5000. Valtakunnan kärkimaakunnat lampaiden määrissä ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Maan suurimmat lammaskunnat ovat Salo ja Somero.

Suurin osa suomalaisesta lampaanlihasta on karitsanlihaa, jolla tarkoitetaan nuoren, alle 1–2 vuoden ikäisen lampaan lihaa. Lampaanlihan kulutus (luullisena liha eli ns. ruholiha) on pysynyt vuosien ajan tasaisena (0,7 kg / hlö). Lampaan- ja karitsanlihan yhteiskulutuksesta noin kolmannes on kotimaista ja kotimaisen lihan kysyntä on kasvussa.  Pelkästään karitsan osalta kulutuksen kotimaisuusaste oli viime vuonna 49,7 %. Tuonnin osuus on noin 50 %, eikä lihaa näin ollen riitä vientiin. Tuontilihaa on tarjolla kaupan hyllyllä huomattavasti enemmän kuin kotimaista.

Kaupan, ammattikeittiöiden ja kuluttajan kannalta saatavuuden ongelmana on tuotannon kausiluonteisuus. Lampaanlihan tuotantoon vaikuttavat saatavuus ja hinta – tuotantoketju reagoi hitaasti ja tuontiliha on keskimäärin halvempaa. Lihan hintaan vaikuttaa myös se, onko karitsa yli vai alle vuoden ikäinen, nimittäin siinä vaiheessa karitsa muuttuu lampaaksi. Samalla myös lihan hinta putoaa. Näin ollen tuottajilla on kiire saada eläimet teuraaksi ennen yhtä ikävuotta. Pääsiäinen tekee kulutukseen piikin, mutta se on tuottajille laiha lohtu. Tuotannon kannattavuus on suuri haaste alalla ja tuottajahintoihin peräänkuulutetaan kasvua. Mikäli karitsanlihan kulutus muuttuisi ympärivuotiseksi, myös tarjonta tasaantuisi. Esimerkiksi MTK:n lammasverkosto tekee uutteraa työtä näiden asioiden hyväksi ja alalla pohditaan ratkaisuja tuotannon tasaamiseksi koko vuodelle. Yksi karitsanlihan pullonkaula on myös markkinointi. Se jää yleensä pienten harteille, eikä resursseja organisoituun markkinointiin ole.

Alalla kuhistaan tällä hetkellä teurasruuhkasta. Viime syksyn ja talven aikana teurastamoihin on tullut tavallista enemmän eläimiä, sillä viime kesän huono rehusato verotti lammastiloja. Samaan aikaan lihan kulutus on pysynyt suhteellisen stabiilina, jonka seurauksena on ollut teurasruuhkia. Lampolat ovat varautuneet heinäpulaan ja teurasruuhkaan astuttamalla uuhia tavallista vähemmän ja tavallista myöhemmin. Teurastamot eivät voi ottaa vastaan enempää eläimiä, kuin mitä sitä saadaan eteenpäin lihatukkuihin ja jalostettavaksi. Ilmiselvää on myös, että joulusesongin aikaan lampaanlihalla ei ole kysyntää. Pakkasvarastot ovat täynnä jo pitkälti ennen kevään sesonkiaikaa. Etusijalla ovat sopimustuottajat.

Lähilammas liikkuu suoraan tuottajalta kuluttajalle

Tyypillisesti lampaanlihaa myydään suoraan tuottajilta kuluttajille, mutta myös tukkuihin ja vähittäiskauppoihin myydään yhä enemmän suomalaista lihaa. Lampaanlihan saatavuus voi vaihdella paikkakunnan mukaan. Pakastettu suomalainen liha on useimmiten parhaaseen ajankohtaan syksyllä teurastettua lammasta. Lisäksi on saatavilla vaihtelevasti tuoretta lampaanlihaa. Valtaosa lampaanlihasta on pakasteena, sillä sesonkituote on helpompi pakastettuna. Kotimaista lampaan- ja karitsanlihaa riittää paisteina ja jauhelihana. Arvokkaammat osat saattavat olla kiven takana.


Lampaalla on tärkeä merkitys maiseman- ja ympäristön hoidossa sekä luonnonlaitumien ylläpidossa.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Karitsapullat

17.04.2019

Satakuntalaisesta karitsasta ja raikkaista kurkuista syntyy helppo ja terveellinen välimerellinen ruoka, joka maistuu lapsillekin. Kaneli antaa tutuille lihapullille uutta makua.

500 g jauhettua karitsaa
1 sitruunan kuori raastettuna
1 tl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä (myös rypsiöljy käy)
1 tl jauhettua kanelia
1 rkl oreganoa
1 tl suolaa

Kurkusta ja jogurtista syntyy helppo kastike, joka kruunaa herkun.

Tsatsiki:
2 dl kreikkalaista jogurttia
n. 15 cm pala kurkkua
ripaus suolaa
mustapippuria
(valkosipulin kynsi hienonnettuna)

Sekoita kaikki lihapullataikinan ainekset. Anna taikinan vetäytyä hetki. Paista taikinasta koepala ja lisää mausteita halutessasi.

Tee taikinasta reilun kokoisia pyöryköitä. Pyörittäminen on helppoa, kun kostutat kädet kylmällä vedellä.

Paista pullat paistinpannussa öljyssä noin 10 minuuttia tai uunissa 200 °C lämmössä noin 20 minuuttia.

Tee tsatsiki: raasta kurkku karkealla terällä ja purista massasta ylimääräinen vesi pois. Lisää kurkku sekä mausteet jogurttiin. Sekoita.

Tarjoile lihapullat tsatsikin kanssa. Lisukkeena voit tarjoilla esimerkiksi lohkoperunoita.

TIESITKÖ, ETTÄ
Kaikki kotimainen lampaan liha on nuorta karitsaa, joka on mureaa ja miedon makuista.
Pääsiäissesongin ulkopuolella kotimaista karitsaa saa parhaiten lähiruokakaupoista, lihaliikkeistä tai suoraan tuottajalta.

Haluatko viedä tuotteesi Venäjän markkinoille?

16.04.2019

Onko yritykselläsi tuote, jolla uskot olevan potentiaalia Venäjän markkinoilla?

Ilmoittaudu mukaan ELY-keskuksen järjestämään Vuoden vientielintarvike Venäjälle -kisaan.

Tuomariston valitsemat viisi potentiaalisinta tuotetta pääsevät näkyvästi esille Pietarin Stockmannin Suomi-viikoille syyskuussa 2019. Kilpailu avaa väylän venäläisten kuluttajien ostoskoriin ja tuo tuotteille näkyvyyttä Suomessa ja Venäjällä.

Toimita vapaamuotoinen hakemus alueesi Team Finland -koordinaattorille ja riittävästi tuotenäytteitä tuotteestasi – näin olet mukana kisassa.

Lue lisää.

Sivut: