Pelaa oppipeliä

SIKSES PARASTA VUOSI 2017!

20.12.2017

Vuosi 2017 on ollut satakuntalaisen ruokaketjun juhlaa. Me Sikses parasta -työryhmän jäsenet olemme siitä onnellisessa asemassa, että voimme tehdä työtä yhdessä ammattitaitoisten, suurella kunnioituksella omiin laatutuotteisiinsa suhtautuvien ruokaketjun eri toimijoiden kanssa. Monissa vuoden tapahtumissa, erityisesti Suomi100 – ja Syödään yhdessä -teemojen alla, on ollut mukana laaja joukko toimijoita, alkutuottajia ja yrittäjiä. Siitä suuri kiitos kaikille!

Tapahtumissa olemme olleet vuoden aikana eri puolilla Satakuntaa. Erityisenä teemana tapahtumissa meillä oli satakuntalaisen ruokaketjun tunnettuuden lisäämisen lisäksi Mikä on mielestäsi Sikses parasta? -äänestys, jossa yhdeksässä eri kategoriassa pystyi jokainen antamaan äänensä. Kesän tapahtumat avasivat Panelian iltatori juhannusviikolla ja sen jälkeen olimme mukana muun muassa SuomiAreenalla yhteistyössä MTK Satakunnan kanssa, Herkkusuiden iltatorilla ja 100 syytä lähiruoalle -tapahtumassa Porissa. Elokuussa syötiin yhdessä elokuvaa katsellen Raumalla, Huittisissa tavattiin ja syötiin yhdessä puistossa ja lauantaina 26.8. olimme samanaikaisesti kolmessa eri Syödään yhdessä -tapahtumassa Porissa, Merikarvialla ja Kankaanpäässä. Lähiruokatietoutta on myös levitetty maakunnan eri oppilaitoksissa tuleville ruoka-alan ammattilaisille.

Syksyn isoimmat tapahtumat olivat Makujen Satakunta eduskunnassa ja Sikses parasta Gaala. Satakuntalainen ruoka hurmasi kansanedustajat syyskuussa. Yhteistyössä tapahtuman ideoijan kansanedustaja Jari Myllykosken ja Satakuntaliiton kanssa Satakunnan monipuolinen ruokaketju esittäytyi ensin päivällä eduskunnan lähetystöjen tilassa tuote-esittelyin sekä maistatuksin ja illalla eduskunnan Nahkiaisillallisella. Palaute molempien tapahtumien osallistujilta oli pelkästään huikean positiivista – kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että Satakunta on Suomen monipuolisin ruokamaakunta! Kiitokset vielä kaikille yrittäjille ja tuottajille, jotka olitte mukana tapahtuman toteuttamisessa.

Sikses parasta Gaalassa juhlavieraat pääsivät nauttimaan hyvästä satakuntalaisesta ruoasta hyvässä seurassa. Juhlapuhujina olivat maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen. Gaalassa myös julkistettiin uusi, Satakunnan ruokaketjua esittelevä video, jota kuvattiin kesällä eri puolilla Satakuntaa. Gaalassa myös palkittiin äänestyksen voittajat.

Vuoden 2018 toimet ovat nyt suunnitteilla. Me kerromme niistä tulevissa uutiskirjeissämme ja me tietysti otamme mielellämme vastaan teiltä toimijoilta uusia ideoita siitä, miten voimme entistä paremmin tehdä tunnetuksi satakuntalaisia huipputuotteita ja -osaamisia sekä toisaalta tuoda uusinta tietoa toimijoiden käyttöön. Olkaa rohkeasti yhteydessä meihin!

 Joulu on ilon ja hyvän ruoan juhlaa. Satakuntalainen juhlava joulupöytä on mahdollista kattaa maakunnan omilla herkuilla, niin lihoilla, kaloilla, juureksilla, kasviksilla, marjoilla, juomilla kuin leivillä. Jokaisella on omat suosikkinsa ja kuten huomaatte Sikses -työryhmän esiin nostamista, omista joulupöydän ehdottomista suosikeista, niin makuasioista ei kannata kiistellä:

Lopuksi haluaisin toivottaa kaikkien Sikses parasta -toimijoiden ja työryhmän puolesta Hyvää Joulua ja menestyksekästä Uutta vuotta 2018!

 

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Jouluherkkuja Prassen konditoriasta

20.12.2017

Prassen konditorian ovesta sisään astuttaessa sieraimiin leijailee jouluisten herkkujen tuoksu. Vuoden kiireisimpänä aikana, joulun alla leipomossa käy kova vilinä. Raumalainen konditoria on perustettu vuoden 2005 lopulla – juuri ennen joulusesonkia, kertoo yrittäjä Johanna Uusitalo. Myöhemmin Prassen konditoria on avannut myös oman kahvilansa Vanhan Rauman ytimeen.

Muutamia pikkusuolaisia lukuun ottamatta Prassen konditoria keskittyy pääasiassa makeisiin kakkuihin ja leivoksiin. Leipää ei siis juurikaan valmisteta. Johanna Uusitalo painottaa aitojen makujen tärkeyttä: hyvän maun takaamiseksi muun muassa suklaiden on oltava aitoja, ja hyydykkeet on tehtävä aidoista marjoista ja hedelmistä.  Suurin osa työstä tehdään siis itse käsin.

Konditoriatuotteita voi ostaa Raumalta Prassen omasta kahvilasta ja konditorian myymälästä. Nettisivujen kautta pääsee verkkokauppaan, josta herkkuja voi tilata Raumalle, Poriin tai Turkuun. Tuotteita on Rauman lisäksi myynnissä Porin, Turun ja Tampereen muutamissa kahviloissa, Porin ja Tampereen Sokos Herkuissa sekä Turun ja Tampereen Stockmann Herkuissa.

Jouluisin suosituimpia tuotteita ovat muun muassa perinteiset käpy- ja halkokakut. Lisäksi konditorian myymälässä on myynnissä muun muassa erilaisia joulupipareita ja muita perinteisiä jouluherkkuja. 
 - Näiden lisäksi joka vuosi pyritään keksimään jotain uutta, Johanna Uusitalo kertoo. Tämän joulun uutuusherkkuja ovat kinuskinen karpalokakku, omenainen glögikakku sekä puolukkakakku.

Aino Kahala
Harjoittelija
Pyhäjärvi-instituutti

Kahvila Piparminttu

20.12.2017

Viihtyisä miljöö, lämminhenkinen palvelu sekä toinen toistaan herkullisemmat makeat ja suolaiset leivonnaiset houkuttelevat pysähtymään hetkeksi ja nauttimaan kahvilan ilmapiiristä.

Ajatus Huittisten keskustassa sijaitsevaan kahvila Piparminttuun syntyi yrittäjä Anna Kankareen mielessä halusta saada aikaan makuelämyksiä. Koulutustausta (kokki ja tradenomi) edesauttaa nuoren yrittäjän arkea, mutta taito loihtia mitä upeampia kakkuluomuksia on tullut perintönä hänen äidiltään. Kankare on erittäin luova ja taitava käsistään. Kolmevuotisen yrittäjätaipaleensa aikana Kankare on hurahtanut kakkuihin. Hän kertoo, että eri asiakasryhmillä suosikkikakut ovat erilaiset. Lapsille halutaan sokerimassalla kuorrutettuja kakkuja, vanhemmat taas suosivat juusto- ja hyydykekakkuja unohtamatta perinteisiä täytekakkuja.

Piparmintun suosituin tuote on sesongin mukaan vaihtuvat kakut. Joulun alla vitriinistä löytyy muun muassa ihastuttava piparminttukakku. Joululeivonnaiset sekä laatikot valmistuvat Kankareen käsissä vankalla ammattitaidolla. Suosituin joulutuote on laatikot. Lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikot valmistuvat tilauksesta joulunalusviikolla. Makeista leivonnaisista suosituimpia jouluherkkuja ovat perinteiset piparit sekä lusikkaleivät. Myös glögikakulle on ollut kysyntää. Tänä vuonna Kankare valmisti myyntiin piparkakkutaikinaa kiireisten kotileipurien avuksi. Maku on kotoisampi kuin teollisissa valmisteissa.

Piparmintun keittiössä käytetään aitoja ja laadukkaita raaka-aineita. Voi ja kerma kuuluvat leivonnaisiin ja maitotuotteet ovat laktoosittomia. Marjat, kuten mansikat ja mustikat, tulevat leipomoon lähialueilta. -Haluaisin itse käydä poimimassa marjat ja sienet, mutta arki on niin kiireistä, että en ehdi. Onneksi on apukäsiä, Kankare sanoo. Kahvila työllistää Kankareen lisäksi tarpeen tullen kiireapulaisia. Piparmintussa on arkisin tarjolla keitto- ja salaattilounasta. Myös lounasruoissa käytetään lähellä tuotettuja raaka-aineita saatavuuden mukaan.


Raejuustotäytteiset sämpylät ovat suosittuja tilaustuotteita.

Nuori yrittäjä ymmärtää levon tärkeyden

-Väsyneenä ajatustyö on raskasta, jolloin ei synny uusia ideoita. Joulun jälkeen lomailen, jonka jälkeen olen taas täynnä uutta puhtia, Kankare kertoo. Leipuri on innokas kokeilemaan uusia reseptejä ja soveltaa niitä omaan tyyliinsä. -Maku ratkaisee tässäkin asiassa, hän jatkaa. Sekä leivonnaisten että lounaskeittojen reseptiikkaan hän hakee ideoita netistä ja matkoilta.


Kinuski-omena panna cotta leipurin omalla twistillä.

Seuraa kahvila Piparminttua Facebookissa ja Instagramissa – sosiaalisessa mediassa upea kakkugalleria!

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Julkiset keittiöt innostuivat kasviproteiinista

20.12.2017

Kasvisruokaohjeisiin haettiin uusia ideoita Porissa ja Kankaanpäässä

Satakuntalaisille julkisille ruokapalveluille järjestettiin kaksi kasviproteiinitestaustilaisuutta Porissa ja Kankaanpäässä. Marraskuun lopun tilaisuuksissa oli mukana liki 40 innostunutta keittiöammattilaista. Ohjelmassa oli ammattikeittiöille kehitettyjen uusien kasvisruokaohjeiden testausta ja tavoitteena edistää maistuvien ja ravitsevien kasvisruokien tarjontaa.

Uudet raaka-aineet ja ohjeet vaativat kokeilua, ennen kuin niitä tehdään ja tarjoillaan ammattikeittiömittakaavassa. Uudella reseptiikalla tehdään tunnetuksi erilaisia kasviproteiinin lähteitä. Nyt on mahdollista käyttää entistä enemmän kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita. Näitä ovat mm. härkäpapu, herne, hamppu, kvinoa ja täysjyväviljat maitotuotteiden lisäksi. Vuorokautinen proteiinin tarve 60 kiloisella ihmisellä on 66 - 78 g. Kouluaterialla proteiinia pitäisi saada 17 - 20 g. Tilaisuudessa kuultiin, kuinka esimerkiksi hernerouheen tai härkäpapuvalmisteen lisäyksillä saadaan merkittäviä vaikutus annosten proteiinipitoisuuksiin.

Kokeilussa oli kymmenkunta uutta reseptiä. Testauspäivien vetäjä, EkoCentria, on kehittänyt ne maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana. Reseptit löytyvät vakioituna 100 hengelle ja ravintosisältöineen EkoCentria sivuilta. Ne löytyvät myös Jamix-tuotannonohjausjärjestelmästä ja Ekoruokakoneesta. Testauksissa valmistettiin 5 - 10 hengen annoksia.

EkoCentrian Sari Väänänen (vas.) ja Anu Arolaakso vetivät tilaisuudet. Helsingin Myllyn Tommi Lönnqvist demonstroi sämpylöiden kylmäleivontaa.

Tilaisuuksissa oli yrityksiä esittelemässä tuotteitaan. Suomen Viljavan Kirsi Kaikkonen esitteli Kokemäellä ilmaluokituksella tehtyjä härkäpapujauhoja. Hienommassa jauheessa proteiinipitoisuus on 60 % ja karkeammassakin 20 %. Myös rouheita on tarjolla. Härkäpapujauhoja ja -rouheita voi käyttää pyöryköihin, pihveihin, laatikoihin ja leivontaan. Ne soveltuvat munattomaan ja korppujauhottomaan valmistukseen, sillä niiden nesteensidontakyky on erinomainen. Viljava pystyy tekemään jauhot ja rouheet myös gluteenittomina. Jauhoja on saatavilla 20 kilon säkeissä.

Finnamylin Heli Nurkkala esitteli perunasuurimon monipuolista käyttöä riisin korvaajana ja erikoisruokavaliotuotteena. Suurimoilla korvataan esimerkiksi riisi puurossa ja riisipiirakoissa sekä käytetään monissa muissakin suolaisissa ruuissa monipuolisesti. Erilaisiin makumaitoihin keitettynä helmipuurosta saa aikaan useita jälkiruokavaihtoja. Porissa oli esillä puurobaari.

Tarhanpaikan Jussi Salo esitteli paikallista hunajaa. Kaikkia kolmen yrityksen tuotteita käytettiin testauksissa.

Sämpylöiden kylmäleivonnassa tehdään edellisenä päivänä löysä taikina valmiiksi. Taikina säilytetään jääkaapissa yön yli ja leivotaan seuraava päivänä.

Tilaisuuksissa syntyi maukkaita tuotoksia. Kaikki uudet reseptit löytyvät täältä.


Jaana Laurila, Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Anna Kari, ProAgria Länsi-Suomi

Minkälainen juhlija, sellainen kakku!

20.12.2017

Historiallisesti arvokkaassa Postelli-talossa Kankaanpään keskustassa toimii kahvila-konditoria Postelli. Leipuri Elina Kivikosken leipomossa valmistuu pikkuleipiä, suolaisia ja makeita piirakoita sekä toinen toistaan upeampia fantasiakakkuja ja kermakakkuja.

Kaupunkilaisten olohuone

 Postelli-talo rakennettiin 1930-luvun alussa postitaloksi. Tiilirunkoinen rakennus oli vuosia tyhjillään, kunnes 1990-luvun loppupuolella Kankaanpään ydinkeskustan kehittämishanke käynnisti niin kutsutun Postitaloprojektin. Projektin päätteeksi Kankaanpäässä juhlistettiin uudistetun postitalon avajaisia ja kahvila-konditoria Postellin myymälän ja kahvion avajaisia. Elina Kivikoski on toiminut yrittäjänä Postellissa vuodesta 2009 asti. Leipurin lisäksi kahvilassa työskentelee yksi työntekijä.

 Postelli on tunnelmallinen paikka, jossa vietetään paljon yksityistilaisuuksia ja juhlia. Arkipäivisin tarjolla on lounasta. Kivikosken mukaan Postellin suosituin leivonnainen on britatorttu.

– Leivonnainen valmistetaan gluteenittomana ja laktoosittomana, joten se käy kaikille herkuttelijoille. Ehkäpä sen suosio piilee siinä, Kivikoski pohtii. Kaiken kaikkiaan makeiden ja suolaisten tuotteiden menekki on kahvila-konditoria Postellissa yhtä tasaista.

Joulukuu ja toukokuu tilausleivonnaisten sesonkikuukaudet

 Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on näkynyt Postellin tilauskirjassa koko vuoden ajan. Kivikosken mukaan tänä vuonna leivonnaisissa on korostunut sinivalkoisuus. Teemanmukaiset siniristiset sokerilaatat ovat koristaneet niin leivonnaisia kuin täytekakkujakin.

 Nyt joulusesonki on kuumimmillaan ja leipomossa valmistuu mitä hienoimpia jouluisia pikkuleipiä. Joulupöytiin tilataan lisäksi paljon limppua ja saaristolaisleipää.
– Kodeissa jouluvalmisteluihin kuuluu vaalean leivän leipominen, joten esimerkiksi perinteinen satakuntalainen kakko ei niinkään näy leipomossa tilausbuumina, Kivikoski kertoo.

Leipomoalalla uudistumisesta puhutaan paljon ja alan trendejä on seurattava intensiivisesti. Elina Kivikoski kertoo, että tuotekehityksessä tärkeää on pitää silmät ja korvat auki.
– Internet on hyvä kanava. Seuraan alan sivustoja ja sovellan reseptejä omaan toimintaan sopivaksi. Kokeilunhalu tuottaa onnistuneita tuotteita, Kivikoski paljastaa. Hän kertoo myös lukevansa alan lehtiä. Kahvila-konditoria Postellissa tuotteet leivotaan asiakkaan toiveiden mukaan. Pienen leipomon etu on juuri asiakaslähtöinen toimintatapa.

 Seuraa kahvila-konditoria Postellia Facebookissa ja Instagramissa!

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Porissa WinNovassa voi kouluttautua elintarvikealan leipuri-kondiittoriksi

20.12.2017

Leipuri-kondiittorien perustutkinto on kolmevuotinen koulutus, jossa opiskelijat opiskelevat alan perusteita ensin koulussa. Hygieniapassit suoritetaan ja otetaan haltuun koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Koulun leipomossa leivotaan monipuolisesti tuotteita koulun kahvioon. Työssäoppimaan mennään heti ensimmäisen vuoden keväällä.

Opinnoissaan leipuri-kondiittorit suorittavat kolme pakollista tutkinnon osaa ja kaksi valinnaista. Koulutusta suunnitellaan opiskelijan yksilöllisistä tarpeista ja aikaisempi osaaminen huomioiden. Opintopolut voivat olla hyvinkin erilaisia. Työelämäjaksoilla pyritään hakemaan monipuolista työkokemusta useista erilaisista työpaikoista.

Usein opiskelijat pääsevät osa-aika työhön opintojensa aikana tai kesätyöhön. Oman alan työt nopeuttavat opintojen suorittamista.  Leipuri-kondiittorin perustutkinto antaa laaja-alaisen koulutuksen elintarvikealan osaajaksi ja siten työpaikkakin voi löytyä kaupan paistopisteeltä, leipomoista, elintarviketeollisuudesta tai ammattikeittiöistä.

Tiedätkö, mitä ylöslyöjä tekee?

Ylöslyöjä työskentelee taikinan parissa. Ylöslyöjä voi olla koulutukseltaan leipuri, kondiittori tai muu elintarvikealan ammattilainen. Nykyään ylöslyöjän apuna on erilaisia koneita, joita hän käyttää. Pienemmissä leipomoissa ylöslyönti tapahtuu yleensä käsin. Silloin leipuri tai ylöslyöjä muotoilee kohonneesta taikinasta halutunlaisen tuotteen.

Johanna Hankimaa-Khezami
Elintarvikealan opettaja
WinNova, Pori

Sivut: