Pelaa oppipeliä

Satakuntalaista lähisokeria taotaan makeisiksi Ruukin hengessä

28.11.2017

Astuminen sisään Makeistamon tiloihin Kauttualla Ruukinpuistossa näin joulun alla on mannaa kaikille aisteille. Makea sokerin tuoksu yhdistettynä piparminttuun tuo joulumieltä pimeään ja sateiseen marraskuuhun. Leveästi hymyilevä sokeriseppä Timo Katila vaivaa lämpöpöydällä sokeritaikinaa kuin mummo aikanaan kakkotaikinaa. Tällä kertaa tehdään asiakkaiden toiveesta perinteisten punavalkoisten Polkagris –keppien sijaan sinivalkoisia tankoja. ”Täytyyhän juhlapöytään tai kuusen oksille saada sinivalkoisia keppejä näin Suomi100 –juhlavuotena!”, Timo toteaa.

Marras-joulukuu on perinteisten karkkien tekijälle kiireistä aikaa. Positiivista kiirettä toivat myös Helsingin Wanhassa satamassa järjestetyt Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit 11.-12.11.2017. ”Messuilla vieraili yli 10 000 ihmistä ja kyllä sieltä saatu positiivinen palaute ja uudet asiakkaat toivat lisää uskoa omaan tekemiseen”, Timo kertoo.

Suomalaisesta, Säkylässä Satakunnassa jalostetusta, sokerista tehtyjen karkkien valmistus alkoi toukokuussa 2015. Tuotteita on tällä hetkellä 20 erilaista ja eri makuja on vielä enemmän. Perinteisten kovien karamellien lisäksi Makeistamo valmistaa erilaisia marmeladeja. Sesongin ykköstuote sokeritankojen lisäksi on Timon kehittelemä Glögimarmeladi, jota saa myös sydämen muotoisena. Glögimarmeladien kanssa on päästy jo vientimarkkinoillekin, sillä ensimmäinen erä lähtee marraskuussa asiakkaalle Göteborgiin Ruotsiin.

Vaikka pääosa tuotteista myydäänkin eri kanavia pitkin suoraan kuluttajille, niin yrityslahjojen myynti on kasvussa. Pakkaukset voidaan varustaa yrityksen omilla logo- ja tervehdystarroilla, jotka saadaan nopeasti ja joustavasti teetettyä paikallisessa Euran Erikoispaperit Oy:ssä. Seuraavaksi tuotekehitystä tullaan suuntaamaan luonnon yrtteihin paikallisen Yrttipajan kanssa.

Sokerin ja karkkien terveellisyyteen liittyen Timolla on selkeä mielipide: ”Vaikka sokeri on luonnon energiaa puhtaimmillaan, niin ei sitä pidä nälkäänsä syödä. Nämä ovat herkkuja!”

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti