Pelaa oppipeliä

Sucros Oy on tärkeä perusraaka-aineen tuottaja Suomessa

28.11.2017

 Satakunnassa, Säkylässä sijaitsee Suomen ainoa juurikassokeritehdas Sucros Oy. Alkujaan tehdas oli nimeltään Lännen Sokeri. Tehdas perustettiin vuonna 1951, ja sen ensimmäinen tuotantokausi käynnistettiin vuoden 1953 syksyllä. Silloin sokeritehdas oli yksi monien muiden joukossa, eivätkä sopimusviljelijöiden juurikaspinta-alatkaan olleet läheskään yhtä suuria kuin nykyisin. Tällä hetkellä tehdas on sekä pohjoismaisen Nordic Sugarin että Apetitin omistuksessa. 

    - Tehdas on kasvanut ja kehittynyt huimasti, ja kasvupotentiaalia löytyisi edelleen, tehdaspäällikkö Veli-Pekka Salonen tuumii.

Sopimusviljelijöitä Sucroksella on tänä vuonna noin 700, ja keskimääräinen juurikaspinta-ala tiloilla on 16,5 hehtaaria. Yhteensä viljelijöillä on 11 800 hehtaaria sokerijuurikaspinta-alaa. Sopimusviljelijät sijoittuvat keskimäärin 92 kilometrin päähän tehtaalta. Tuotantokauden aikana tehdas vastaanottaa päivittäin 250-300 rekkakuormallista sokerijuurikkaita. Kiloina yksi juurikaskuorma painaa keskimäärin 42 tonnia. Sucros työllistää tällä hetkellä 82 vakituista työntekijää. 

    - Jokaisella työntekijällä täällä on kaksi ammattia: tuotantokauden aikana toimitaan prosessinohjaajina ja -operaattoreina, ja muulloin muun muassa kunnossapidon puolella, Salonen kertoo.

 Lisäksi tehdas työllistää tuotantokauden ajaksi noin 30 kausityöntekijää. Tehtaalla prosessoidaan vuorokaudessa noin 8000 tonnia juurikasta, josta saadaan 1200 tonnia sokeria jatkojalostettavaksi. Kampanjaksi kutsuttu tuotantokausi kestää parhaimmillaan noin 90 vuorokautta, mutta tänä vuonna tuotantokauden pituudeksi jää noin 60 vuorokautta. 

    - Ei tämän vuoden juurikassato pieni ollut, mutta resurssien puolesta se olisi saanut olla isompikin, Salonen toteaa.

 Tämän syksyn tuotanto aloitettiin 3.10. ja Salonen arvioi, että vuoden viimeisten juurikkaiden prosessointi aloitetaan todennäköisesti joulukuun alkupuolella. Tuotantokaudella valmistusprosessin aikana pyritään ottamaan juureen varastoitunut sokeri pois juurikkaan solukosta. Sitten sokeripitoinen osa uutetaan, jolloin saadaan sokeri irti. Juurikkaasta uutettu sokeri puhdistetaan haihduttamalla ylimääräinen vesi pois. Kun vettä on saatu haihdutettua, aletaan sokeria kiteyttämään. Lopputuloksena on kidesokeri, josta osa menee suoraan asiakkaille esimerkiksi elintarviketuottajille, osa Kirkkonummelle pakattavaksi kuluttajapakkauksiin ja osa suoraan tehtaan siiloon. Sivutuotteena sokerijuurikkaasta saadaan muun muassa kuitua, joka menee rehun jalostukseen.

EU:n määrittelemien tuotantokiintiöiden poistuttua on tänä vuonna ensimmäinen tuotantokausi, kun voidaan valmistaa kiintiövapaata sokeria. Salonen näkee muutoksen sekä mahdollisuutena että haasteena. Sucros tuottaa noin 46 prosenttia sokeria koko Suomen kulutuksesta, eli potentiaalia laajentamiseen löytyisi. Salonen kuitenkin pohtii, että kilpailu on nyt vapaata Euroopassa, eli se tulee myös kovenemaan. Suomessa markkinatilanne on kuitenkin hyvä, sillä suomalaiset arvostavat kotimaista sokeria, ja ovat siitä ylpeitä.

Sucros on Salosen mukaan tärkeä perusraaka-aineen tuottaja elintarviketeollisuudelle. 

    - Sokerilla on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta kaiken kaikkiaan se on kuitenkin tärkeä perusraaka-aine, jota saatetaan pitää liiankin itsestäänselvyytenä, kertoo Salonen.

 Ihmisten kulutustottumuksien muuttuessa sokerin käyttö on vähentynyt. Esimerkiksi kotona valmistetut leivonnaiset, mehut ja hillot eivät ole enää niin yleisiä kuin ennen. Myöskin esimerkiksi palasokerin käyttö kahvin kanssa on harvinaisempaa. Kuitenkin sokeria kuluu edelleen, ja sitä on yllättävänkin monessa tuotteessa. Se sisältää paljon luonnon puhdasta energiaa, ja muun muassa on erinomainen säilöntäaine.

    - Suomalaisten pitäisi tukea kotimaista elintarviketuotantoa, ja kannustaa toisiamme käyttämään puhtaita, suomalaisia elintarvikkeita. Ostopäätöksillä pystyy vaikuttamaan siihen, että on saatavilla kotimaisia elintarvikkeita, Salonen toteaa lopuksi.

 

Aino Kahala
Harjoittelija
Pyhäjärvi-instituutti