Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Satamuna pakkaa 700 000 munaa päivässä

15.04.2020

Toni Haavisto
 

- Kaikki alkoi siitä, kun isoäitimme vanhemmat Kustaa Vihtori ja Maria Alexandra Tuominen perustivat kanalan Paneliaan vuonna 1906, Satamunan toimitusjohtaja Toni Haavisto kertoo. Satamunan yrittäjäveljesten Markon ja Tonin vanhemmat Jarmo ja Hilppa Haavisto jatkoivat kananmunan tuottajina ja aloittivat ensimmäisenä Suomessa siipikarja-aineksen tuonnin ja viennin. Marko Haavisto aloitti ruokamunien pakkaamisen Eurajoella yhdeksäntoista vuotta sitten.

Takavuosina tyypillisessä perhekanalassa oli parisen tuhatta kanaa häkeissä. Nyt Paneliassa yksi ihminen pystyy pyörittämään 70 000 linnun lattiakanalaa. – Omassa varastopakkaamossani illan tinki oli 4 320 munaa. Nyt Satamuna pakkaa 700 000 munaa päivässä, Marko Haavisto vertaa.



Vanhempien yritys siirtyi Marko Haaviston vastuulle vuonna 2007. Satamuna Oy:n toiminta puolestaan käynnistyi vuonna 2005, kun sähköinsinööriksi juuri valmistunut Toni Haavisto ryhtyi vanhemman veljensä Markon yhtiökumppaniksi. Vuonna 2010 Satamuna ennakoi vuonna 2012 voimaan astuvaa eläinten hyvinvointidirektiiviä. Tällöin Satamunalle rakennettiin oma vapaankanan munia tuottava kanala. Koska kanalan eettiset olosuhteet tehtiin vaativammin kuin mitä Suomessa edellytetään, saatiin yksikölle myös KAT-sertifikaatti, mikä mahdollistaa kananmunien toimitukset myös keskieurooppalaisiin ruokapöytiin. Samalla sertifikaatti myönnettiin myös Satamunan pakkaamolle. Kaksi vuotta myöhemmin Satamuna rakennutti toisen identtisen tuotantoyksikön ja suunnittelee nyt kolmannen rakentamista etäälle muusta toiminnasta minimoidakseen riskitekijät.

Perheyritys Satamuna tuottaa ruokamunia 200 000 kanan voimin sekä ostaa sopimustuottajilta yli 300 000 kanan munat. Tällä hetkellä Satamuna pakkaa enemmän kuin joka kymmenennen Suomessa tuotetun kananmunan kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden ruokapöytiin.

Asiakkaina ovat kaikki hyvin varustellut satakuntalaiset elintarvikeliikkeet sekä tukut. Asiakkaina ovat myös keskusliikkeet sekä teollisuus, molempia niin koti- kuin ulkomaillakin. Yritykselle on myönnetty myös vast'ikään kansainvälinen IFS Higher level laatujärjestelmäkin.

 

Työtä ja hyvinvointia Satakuntaan 

Toni Haavisto nostaa esiin lähiruuan monet merkitykset.  - Lähiruoka on paitsi ekologista sekä myös tae tuoreudesta ja laadusta. Ja kun lähellä touhutaan antaen kasvot tuotteelle, se on myös taloudellisessa mielessä tosi merkittävä juttu. Työllistämme sekä suoraan että välillisesti paikallisia eri alan ihmisiä (esim. kuljetusyrittäjiä, mainostoimistoja, rakennus- ja huoltofirmoja). Mielestäni olen onnistunut omalta osaltani pitämään seutukuntaa elinvoimaisena, kun liiketoiminta on tasaisesti kasvanut vuosi vuodelta ja tällä tavoin tuonut niin suoraan kuin välillisestikin työtä ja hyvinvointia maakunnallemme.

Yrittäjäksi aikovia Haavisto evästää seuraavasti: - Muista, että yrittäjyys on kestävyyslaji. Ja vaikka itse kestät yrittäjyyden haasteet, tulee sinun perheesi myös olla sitoutunut tähän.

 

Sari Uoti

ProAgria Länsi-Suomi

 

Lintikko yrittäjyydestä: ”Rohkeasti kohti omia unelmia”

25.03.2020

 

Nakkilalaisen Lintikon puutarhan tuotteet ovat tuttu näky lähikauppojen hyllyillä. Martti Lintikko kertoo tarhan päätuotteena olevan kirsikkatomaatti, mutta kasvihuoneessa kasvaa myös kurkkua, perunaa sekä marjoja. Avomaan antia Lintikolla edustavat peruna ja mansikka.

Puutarhan tarjontaan saattaa törmätä kauppojen lisäksi myös Reko-jaoissa. Lintikko vinkkaa lisäksi mahdollisuudesta tulla poikkeamaan ja tekemään ostokset itse tilalle.

Täytyy olla moniosaaja

Lintikon puutarha on perheyritys ja toimii jo kolmannessa polvessa. Lintikko kertoo olleen 24 vuotias, kun hänellä oli edessä valinta yrityksen jatkamisesta:

- Vielä tuossa kohtaa tulevaisuuden suunnitelmat eivät olleet kaikkein selkeimpinä, mutta en halunnut heittää hukkaan kaikkea siihen mennessä tehtyä työtä ja pahimmassa tapauksessa menettää lapsuudenkotiani.

Lintikko toteaa pitävänsä työstä, jossa on tehtävä käsillään. Puutarhalla työskennellessä tulee eteen myös erilaista suunnittelua ja rakentelua, jotka hän kokee palkitsevana:

- Minua kiehtoo, että tässä työssä menestyäkseen pitää olla monella tapaa moniosaaja.

Asiakkaan palaute ja hymy pelastaa päivän

Lintikko kokee nykyisen tilanteen onnistumiseksi, kun puutarha jatkaa edelleen toimintaansa ja pyrkii kehittymään vuosittain. Vaikka puutarha on kooltaan pieni, kertoo Lintikko heidän onnistuneen jäämään ihmisten mieleen:

- Tyytyväisen asiakkaan palaute ja hymy on asioita, jotka pelastavat aina päivän.

Haasteita on aina ja joka alalla, mutta niihin Lintikko suhtautuu positiivisella otteella:

- Niitä pitääkin olla, jotta voi tulla onnistumisia. Kun haasteita ei vain tulisi liian monta samanaikaisesti. Itseäni turhauttaa ne haasteet, joihin itsellä on vähän työkaluja, kuten sää.

 

Kannustavin sanoin kohti yrittäjyyttä

Lintikon puutarha on vuosittain työllistänyt kesätyöläisiä ja tänäkin vuonna mansikanpoimijoiden haku on ollut käynnissä. Lintikko toteaa vallitsevan epidemia-tilanteen kuitenkin hankaloittaneen haastatteluvaihetta. Tähän he toivovat pian löytävänsä parhaan mahdollisen tavan toimia.

Pyysimme Lintikkoa lähettämään terveisiä yrittäjäksi aikoville. Hän kannustaa kaikkia lähtemään yrittämisen tielle, jos siihen on kiinnostusta. Lintikko toteaa valinnan olevan oikea, jos tuntuisi itsellä olevan enemmän annettavaa yrittäjänä. Hän kuitenkin muistuttaa suuresta työmäärästä:

- Pitää vain muistaa, että työtunteja ei voi aina laskea. Siitä huolimatta rohkeasti kohti omia unelmia!

 

Kaisa Uusi-Kraapo

ProAgria Länsi-Suomi

”Kotiin on aina palannut hyvin hoidetut ja kesyt lampaat”

24.03.2020

Eurajoella Lapinjoen varressa sijaitsevan Ali-Unkin lammastilan mailla saatat nähdä lampaiden lisäksi käyskentelemässä esimerkiksi kanoja, maatiaiskarjaa ja ankkoja. Tilalla on myös paimenkoiria, jotka työskentelevät apuna lampaiden kanssa.

–Isoissa maisemanhoitokohteissa koirista on suuri apu. Koirien avulla lampaat saadaan myös esimerkiksi saaristosta veneeseen helpommin, tilan emäntä Hanna-Leena Juhola kertoo.
Tilan pelloilla kasvatetaan myyntiin härkäpapua sekä rehut omille lampaille. Villa ja maisemanhoito ovat Ali-Unkin lammastilalla pääosassa ja liha tulee siinä sivussa. Tilalla on esimerkiksi kesälammastoimintaa.

–Vuokraamme kesäisin lampaita maisemanhoitoon. Kesälammastoiminnasta meillä on vain hyviä kokemuksia, sillä sopimukset ja säännöt ovat selkeitä. Kotiin on aina palannut hyvin hoidetut ja kesyt lampaat, Juhola kiittelee.

Kesälampaita menee sellaisille etäisyyksille, että jos lampaalle tulee hätä, niin tilan isäntäväki pääsee nopeasti apuun. Lampaita on ollut esimerkiksi Raumalla, Eurajoella, Eurassa, Noormarkussa, Kokemäellä ja Säkylässä.

Ali-Unkin tilan väkeä ja eläimiä saattaa nähdä myös markkinoilla. Lisäksi tilalla on järjestetty paljon muun muassa kehruu- ja langanvärjäyskursseja sekä lasten eläinkerhoja. Kesällä he ovat aloittamassa pienimuotoisesti lammaslomia ja majoitustoimintaa vihreillä arvoilla.

Villapuolella ajankohtaisinta on, kun noin 800 vuotta sitten haudatun varsinaissuomalaisen neitokaisen asustus herätetään henkiin.
– Materiaaliksi Ravattulan muinaispukuun valikoitui rouheva ahvenanmaanlampaan villa, koska se muistuttaa eniten muinaislampaan villaa. Loppukeväällä esiteltävä puku on Suomen kymmenes muinaispuku, Juhola kertoo.

Ali-Unkin tilan kaikki lampaat ovat uhanalaisia ahvenanmaanlampaita.

Tilalla järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia.
– Pääsiäistapahtuma on ollut todella suosittu, mutta tänä vuonna se valitettavasti jää väliin. Pääsiäistapahtumassa on ollut muun muassa tipuja, pupuja, karitsoja ja noita. Se on ollut enemmän hyvänmielen tapahtuma, kuin myyntitapahtuma. Myynnissä on ollut silloin vain tilan tuotteita, joita on maistatettu, Juhola hymyilee.

Ali-Unkin lammastila on osallistunut myös syksyisin Osta tilalta! -päivään, jolloin tilalle on saapunut lisäksi muita lähialueen tuottajia. Hanna-Leena Juhola iloitsi, että Osta tilalta! -päivänä ihmiset tulevat tilalle nimenomaan ostomielessä ja kävijät ovat olleet mielissään, että samasta pihasta saa esimerkiksi hunajaa, tuoretta lihaa ja muita ruokatarpeita.

– Joulumarkkinoilla menee paljon lahjatavaraa, kuten lampaantaljoja, erivärisiä lankoja, villasukkia ja lapasia. Langat tehdään useimmiten Pirtin kehräämöllä, jossa saadaan ahvenanmaanlampaan villa kehrättyä ilman, että siihen lisätään suomenlammasta, Juhola kertoo.

Tilapuodin verkkokaupasta muun muassa laadukkaiden lapasten ja sukkien tilaus onnistuu helposti milloin tahansa.

Lihaa menee ympäri vuoden. Tilapuodista saa tapahtumien aikaan tuoretta lihaa. Tilapuoti on avoinna sopimuksen mukaan ja sieltä saa aina säilykkeitä ja pakasteita. Ali-Unkin lammastilan liha on luonnonlaidunlihaa, sillä kaikki tilan lampaat ulkoilevat myös talvisin ja laiduntavat kesäisin luonnonlaitumilla.

– Savupalvi on suosituin lihatuote, koska se on valmista ja helppoa. Myös lammasbratwurstia menee paljon. Pääsiäisen aikaan lisäksi lampaanviulu on suosittua. Tilapuodista löytyy myös tilan omaa härkäpapua. Niistä saa erinomaisen härkäpapumarinadin, joka sopii lisukkeeksi moniin ruokiin, Juhola kehuu.

Välillä Ali-Unkin tilan tuotteita saa myös Reko-ruokaringeistä Eurajoelta ja Raumalta, mutta se on aikaa vievää, joten suurin osa lihasta myydään suoraan tilalta. Härkäpapua menee Merry Monk -ravintolaan, mutta muuten myös ne myydään itse.

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

 

Marinoidut härkäpavut


5 dl härkäpapuja


Marinadi
2 punasipulia
4 valkosipulinkynttä
2 1/2 dl oliiviöljyä
1,5 dl balsamiviinietikkaa
1 dl hunajaa
1 dl tuoretta basilikaa (silputtuna)
1 rkl timjamia (silputtuna)
2 tl suolaa
1 tl mustapippuria

  • Pane pavut likoamaan illalla.
  • Kaada liotusvesi aamulla pois. Huuhtele pavut.
  • Keitä pavut kypsiksi vedessä. Pavut kypsyvät noin tunnissa. Kun puristat yhtä papua sormiesi välissä ja se hajoaa, ovat pavut kypsiä. Tee papujen kypsyessä marinadi. Kuori punasipulit ja leikkaa renkaiksi. Kuori valkosipulit ja hienonna ne. Sekoita kaikki marinadin ainekset kulhossa.
  • Kaada kypsistä pavuista vesi pois ja kumoa pavut marinadin joukkoon. Sekoita hyvin. Anna jäähtyä ja laita kulho jääkappiin maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten seuraavaan päivään.
  • Säilyy n.5 vrk. Voit hyödyntää pavut marinadissaan myös jauhelihamassassa.

Porilaisten tomaattien maun salaisuus: ”Poimitaan vasta kypsänä”

18.03.2020

Satakunnassa kasvatettavat NAMS tomaatit ovat maukasta lähiruokaa. Ne viljellään Suomessa ympäristöä ajatellen ja kestävän kehityksen mukaisesti. Tomaattien tuoreuden takaa lyhyt toimitusaika kasvihuoneelta kauppojen hyllyille.

Varsinkin Satakunnan alueella kaupassa asioiville porilaiset tomaatit ovat tuttu näky. NAMS tomaattien myyntiä ja markkinointia johtava Teemu Kanasuo kertoo levikin olevan laaja:

”Jakelualueemme kattaa periaatteessa koko Suomen. Asiakkaitamme ovat esimerkiksi Porin lähitukkurit, Kesko ja SOK, joiden kautta palvelemme jokaista kuluttajaa.”

Kanasuo avaa koko yrityksen syntyfilosofian pohjautuneen ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen. Ajatus konkretisoituu tuotteissa, jotka ovat kypsiä ja maukkaita:

”Meillä on selkeästi tietty kulma, jolla erotumme. Suomalaisista tomaateista varsinkin talvitomaatit kerätään hyvinkin raakoina ja ne punastuvat vasta keräyksen jälkeen. Meillä ne kerätään joka päivä tasan yhtä punaisina valmiina toimitettaviksi.”



Kotimaista suositaan kilpailusta huolimatta

NAMSin myyntitykki kertoo tehneensä vihanneskauppaa koko ikänsä. Ura alkoi nuorena Kanasuon mennessä ensimmäistä kertaa kasvihuoneelle töihin. Nyt hän on ollut neljä vuotta NAMSilla ja kertoo alan vaativan tiettyjä ominaisuuksia:

”Alalla työskennelläkseen pitää olla vähän viherpeukalo. Täytyy kiinnostaa vuoden kulku vihannesten kasvua ajatellen. Tämä vaatii myös tietynlaista kärsivällisyyttä, sillä tällä alalla ei ole pikavoittoja tulossa. Kaikki toiminta on globalisaation myötä hyvin kilpailtua, niin myös tämä.”

Kanasuo toteaa muista maista tulevan kilpailun haastavan suomalaisen tuotannon. Hän kuvailee optimaaliseksi tilanteen, jossa ei tarvitsisi tuoda vihanneksia ollenkaan ulkomailta. Kilpailijamailla EU:ssakin etuna on otollisemmat kasvuolosuhteet, kun aurinko paistaa ja on lämmin. Kanasuo kuitenkin toteaa hymyillen:

”Jokainen päivä on onnistuminen, kun onnistuu myymään tuoreet vihannekset suomalaiseen tukkuportaaseen. On onni ja etu, että kuluttajat haluavat syödä suomalaisia tuotteita vaihtoehdoista huolimatta.”

Kaisa Uusi-Kraapo

Rohkeasti yrittäjäksi: ”Tärkeintä on innostus omaan alaan”

18.03.2020

Piia ja Mikko Härkälä pyörittävät Tuiskulassa Härkälän puutarhaa, jossa viljellään kasvihuoneessa ympäri vuoden todellista lähiruokaa. Puutarhassa kasvaa lasin alla tomaattia, kurkkua, erilaisia salaatteja ja joitakin yrttejä. Piia Härkälä kertoo puutarhan asiakkaita olevan vähittäiskaupat ja sitä kautta kuluttajat 60 kilometrin säteellä.

Härkälä toteaa työskennelleensä viimeiset kahdeksan vuotta täyspäiväisesti tarhalla. Sinä aikana puutarha on päässyt esimerkiksi eduskuntaan muiden lähialueen tuottajien kanssa maistattamaan omia tuotteitaan. Härkälä muistelee sen olleen yksi merkittävimmistä kokemuksista uralla. Kokonaisuudessaan hän kokee yritystoiminnassa mukana olemisen palkitsevaksi:

”Yrittäjänä on tavallaan oman itsensä herra. Vaikka välillä on todella pitkiä päiviä ja työ ajoittain stressaavaa, pystyy vaikuttamaan omiin työpäiviinsä ja joustamaan tarvittaessa. Työtä jaksaa kuitenkin tehdä ylpeydellä, kun tietää jakavansa hyvää vointia tuoreita kasviksia viljelemällä. Suuri merkitys on myös hyvillä ja joustavilla työntekijöillä.”

Arvot säilyneet alusta asti

Mikon vanhemmat aloittivat Härkälän puutarhan toiminnan 35 vuotta sitten. Piia Härkälä kokee isoksi onnistumiseksi, että he ovat pystyneet säilyttämään vuosien varrella rakentuneen brändin ja kehittämään sitä. Pysyen ajan hermolla nykyaikaisena yrityksenä.

Härkälä kertoo heidän tuotteidensa erottuvan erityisesti tuoreudella ja puhtaudella:

”Etenkin tuoreus on toiminnassamme isossa roolissa. Parhaimmassa tapauksessa tuotteemme on tunnin jälkeen keräämisestä asiakkaan korissa. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta vihannesten mausta.”

Kuten muillakin aloilla, myös puutarhat laajentuvat ja uudistuvat jatkuvasti. Muutoksia tehdessä on otettava huomioon myös muuttuva ilmasto. Vaikka kilpailu alalla on koventunut ja työ sekä materiaalit kallistuneet, toteaa Härkälä kauppojen pitäneen heidän tuotteensa vankasti valikoimissaan.

Rohkeasti ja innolla omaa uraa luomaan

Härkälä kertoo, että alalla on osattava hahmottaa kokonaisuuksia. On oltava vastuullinen ja huomioitava vaikutukset ympäristöön. Kuten missä tahansa yritystoiminnassa, tarvitaan myös vähän rohkeutta. Härkälä kannustaakin kaikkia lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä, jos se tuntuu omalta:

”Haasteita tulee varmasti eteen, eikä valtio ole tehnyt yrittäjyyttä kovin helpoksi esimerkiksi verotuksella. Suosittelen kuitenkin nuorisoa rohkeasti aloittamaan esimerkiksi kevytyrittäjyydestä, jonka aikana voi turvallisemmin oppia ja kehittyä. Tärkeintä on innostus omaa alaa kohtaan.”

Härkälän puutarhalle on tänäkin vuonna tullut paljon kesätyöhakemuksia. Piia Härkälä toteaa, että varsinkin loppukesään tarvitaan muutama käsipari lisää. Hän kertoo työnkuvan sisältävän tuotteiden pakkaamista, sadon korjausta ja hoitotöitä.

Härkälä kannustaakin hakemaan puutarhalle mukavaan porukkaan kesätöihin ja toteaa naurahtaen:

”Aina on lämmin, eikä ainakaan vilua tarvitse kärsiä!”

Kaisa Uusi-Kraapo


Yrittäjät esiin!

11.03.2020

Satakunnan ruokaketju on Suomen monipuolisin. Korkea osaaminen yhdistettynä parhaisiin makuihin on saanut koko Suomen syömään Satakunnasta. Arvoketju raaka-aineen tuottamisesta ja jalostamisesta aina kuluttajalle saakka vaatii erilaisia, ja erikokoisia yrityksiä. Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot, jonka vision ja työn ansiosta meillä on ruokaa aina tarjolla.

Nostamme esiin yrittäjiä, jotka vievät ruokaketjuamme eteenpäin! Tutustu yrityksiin - lisää esittelyjä luvassa tänä vuonna!

Ammattikalastajat Isokylän nuotta ja Uusi nuotta

 

Satamaito ja Seppälän tila


 

Sikapitäjän makkara ja kalja

 

Sivut: