Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Ruokaketjun yrittäjät esiin: Ammattikalastus on vaativaa ja palkitsevaa työtä

30.01.2020

Satakunnan ruokaketju on Suomen monipuolisin. Korkea osaaminen yhdistettynä parhaisiin makuihin on saanut koko Suomen syömään Satakunnasta. Arvoketju raaka-aineen tuottamisesta ja jalostamisesta aina kuluttajalle saakka vaatii erilaisia, ja erikokoisia yrityksiä. Yritysten takana on aina henkilö ja kasvot, jonka vision ja työn ansiosta meillä on ruokaa aina tarjolla. Tänä vuonna haluamme nostaa esiin yrittäjät, jotka vievät ruokaketjuamme eteenpäin.

Säkylän nuottakuntien yrittäjät esittelyssä

Tammikuussa Säkylän kalasatamassa on perinteisesti ollut kova kuhina päällä. Säkylässä toimii 2 nuottakuntaa (Isokylän nuotta, Uusi Nuotta), jotka talviaikaan nuottaavat kalaa, pääasiassa muikkuja, jään alta. Nyt, tammikuussa 2020, elämme kuitenkin jo kolmatta kuukautta jatkunutta marraskuuta, eikä järvellä ole jäätä yhtään. Tuoreita kuvia ei siis ole nyt luvassa, mutta toisaalta yrittäjillä on nyt paremmin aikaa vastailla kysymyksiimme.  Haastateltavina ovat Markku Levonmaa Isokylän nuotasta ja Miika Tamminen Uudesta nuotasta.

Kalastuksessa parasta on kunnon saalis.

1.    Kuka olet (tai keitä olette) ja mistä?

a.    Markku: Olen täysipäiväinen ammattikalastaja Säkylästä.

b.    Miika: Ammattikalastaja Säkylästä.

2.    Mitä yrityksenne tekee? Ketkä ovat asiakkaanne?

a.    Markku: Minulla on oma yritys, joka omistaa osuuden Isokylän nuotasta. Nuottaporukassa talvituottaus on yhteistä liiketoimintaa muiden osuuden omistavien yrittäjien kanssa. Rysäkalastus keväällä ja syksyllä sekä ravustus ovat oman yritykseni liiketoimintaa.  Pääasiakkaita ovat kalatukut, jotka toimittavat kaloja koko Suomeen vähittäiskauppoihin ja ravintoloihin. Pieniä määriä kalaa myydään myös satunnaisesti torikauppiaille. Eläviä täplärapuja myydään myös suoraan kauppoihin ja kuluttajille.

b.    Miika: Omistan henkilökohtaisen osuuden Uudesta Nuotasta. Lisäksi olen toinen osakas TaPe Kala Ay:ssa, jonka kautta hallinnoimme ja hoidamme avovesinuottauksen, rysäpyynnin ja ravustuksen sekä niiden saaliin myynnin. Asiakkaitamme ovat kalatukut ja erityisesti Kolvaan Kala.
 
3.    Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Kannattiko?

a.    Markku: Olen kokenut työn sellaiseksi mitä haluan tehdä, ja jos haluat ammatiksesi kalastaa, täytyy sinun ryhtyä yrittäjäksi. Kynnys aloittaa kalastusyrittäjyys oli tietysti minulla matalampi, sillä olen kalastaja jo neljännessä polvessa ja kaikkea alkuun pääsemiseen tarvittavaa välineistöä ei tarvinnut kerralla hankkia. Ammatillista osaamista ei ole myöskään tarvinnut kaukaa hakea, kun isä on ollut opettamassa ja tukemassa. Ehdottomasti kannatti! Vaikka fyysistä työtä joutuu tekemään monia muita töitä enemmän, niin hyvinä hetkinä tämä työ palkitsee tekijänsä.

b.    Miika: Suurin syy oli halu kalastaa. Kuten Markkukin, olen kalastaja jo neljännessä polvessa. Ammattikalastuksessa yrittäjyys on itsestäänselvyys ja meillä on samat vastuut ja velvollisuudet kuin muillakin yrittäjillä. Nuottaosuuden hankinnan lisäksi tuli viime vuosikymmenellä tarve perustaa erillinen yritys (TaPe Kala Ay), sillä päätimme toisen kalastajan kanssa panostaa avovesinuottaukseen, jossa tarvittiin uudenlaista osaamista, kalustoa ja välineitä sekä niihin liittyviä investointeja. Yrittäjyydessä on aina omat riskinsä, erityisesti kun toimitaan luonnonolosuhteiden armoilla. Mutta kyllä kannatti, halu ja palo kalastukseen ei ole vielä kadonnut.

Tunnistatko kuvan kalat? Vastaus jutun alla.

4.    Onnistumiset vs. haasteet?

a.    Markku: Suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja huonoihin olosuhteisiin järvellä; jääajan lyheneminen talvella ja tuuliolosuhteet avovesikaudella. Onnistumisia ovat tietysti olleet hyvät saaliit hyvinä vuosina. Myös rapusaaliit ovat tasaantuneet hyvälle tasolle viime vuosina ja markkinat sekä hintataso ovat vakiintuneet.  Tällä hetkellä isoin haaste on talven ja jään tulon viivästyminen.

b.    Miika: Isoimpana onnistumisena pidän avovesinuottauksessa saavuttamaamme korkeaa teknistä osaamista. Avovesinuottauksella olemme voineet toimittaa Kolvaan kalalle suuria määriä särkiä Järvikalapihvien raaka-aineiksi. Avovesinuottaus on myös tehokas tapa toteuttaa hoitokalastusta.  Ilmaston lämpeneminen on talvinuottaukselle suuri haaste, mutta avovesikauden pidentyminen tuo toisaalta uusia mahdollisuuksia. Kalastusmenetelmien tulee kehittyä olosuhteiden mukaisesti.

5.    Terveiset yrittäjiksi aikoville?

a.    Markku: Työn iloa! Alkuun yrittäjyys on aina haastavaa, hyvä olisi olla joku pesämuna tukena.

b.    Miika: Palkkaa ammattitaitoinen kirjanpitäjä, niin ei tarvitse käyttää kallista aikaasi paperitöihin.

Nuotta on useista verkoista rakennettu kalastusväline, jonka perään kalaparvi yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä veneestä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. Talvinuottaa vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat muikku, silakka, siika ja kuore.

 

Marko Jori

Pyhäjärvi-instituutti

 

Kuvan 2. kalat ovat: vasemmalta katsoen: muikku, särki ja kuore.

Työtä hyvinvoivien lehmien, tyytyväisten tuottajien ja pienemmän hiilijalanjäljen puolesta

29.01.2020

 Kuva: Maito ja terveys ry, Antti Hallakorpi

Kuva: Maito ja terveys ry, Antti Hallakorpi

Kannattavuus ja tuotantoeläinten hyvinvointi ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Hyvinvoiva eläin tuottaa enemmän ja suurempi tuotos lisää tilan kannattavuutta. Eettisessä ruoantuotannossa eläinten hyvinvointi on entistä tärkeämpi näkökulma, joka on noussut keskeiseksi kriteeriksi kuluttajille ostopäätöstä tehtäessä. Kuluttaja janoaa entistä enemmän tietoa maidon alkuperästä. Siksi on tärkeää, että elintarvikkeiden tuotantoketjun toimijoilla on arviointiohjelmia, joiden avulla voidaan valvoa ja parantaa eläinten hyvinvointia.

Alkaneen vuoden alusta maakunnan meijerin, Osuuskunta Satamaidon, maitopurkkeihin tuli uusi merkintä: vapaan lehmän maito. Termillä tarkoitetaan pihattonavetoissa tuotettua maitoa. Noin puolet Satamaidon kerätystä maidosta tulee pihatoista. Satamaidon tiloista 30 % on pihattonavettoja ja loput 70 % parsinavetoita. Tiloja yhteensä tällä hetkellä 137. Satakunnassa yhä useampi tila muuttaa uusinvestointia tehdessään tai navettaa laajentaessaan tuotantotilansa parsinavetasta pihattonavettaan.

Vastuullinen ja läpinäkyvä maitoketju

Maidon alkuperä on nyt hyvin jäljitettävissä, sillä tuotannon raportin avulla pystytään seuraamaan kultakin määritetyltä reitiltä meijeriin saapunutta maitoa. Tuottajatiloilla kierretään joka toinen päivä ja maitoa kerätään kahdella eri täysperävaunuyhdistelmällä, joissa on sekä autossa että perävaunussa kummassakin kolmiosainen säiliö. Vastaavasti Ulvilassa meijerillä on tietty vastaanottosiilo, mihin pihattonavettamaito puretaan.

Turvallinen ja kuiva makuupaikka, ravitseva ruoka ja juoma sekä navetan puhtaanapito vaikuttavat lehmän hyvinvointiin. Pihattonavetassa lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti: vuorokaudesta puolet kuluu märehtiessä ja lepäillessä, toinen puoli syödessä ja lypsyllä. Välillä lehmät intoutuvat myös hulluttelemaan tovereiden kanssa. Osalla pihattotiloista on myös ulkoilumahdollisuus. Pihattonavetassa lehmä saa liikuntaa, joka on hyväksi fyysiselle kunnolle. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu myös muun muassa säännölliset eläinlääkäritarkastukset.


Mahdollisuudella lajityypilliseen käyttäytymiseen on merkittävä vaikutus eläimen hyvinvointiin ja siten tuotokseen. Kuvituskuva.

Vapaan lehmän maito pohjautuu osuuskunnan pitkäjänteiseen vastuullisuustyöhön. Satamaidon ja sen tuottajatilojen välillä on laatusopimukset, joiden yhtenä osa-alueena on lehmien hyvinvointi. Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Satamaidon Elinvoimaa ja hyvinvointia maitotiloille -hankkeessa eläinten hyvinvointia tiloilla on arvioitu hankkeessa kehitetyn hyvinvointimittariston avulla. Käyntien ja mittariston avulla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia entisestään.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Vuoden viimeinen uutiskirje

20.01.2020

Joulukuun uutiskirjeen voit lukea tästä.

Jos uutiskirje ei kolahtanut sähköpostiisi suoraan, voit tilata sen tästä.

Tulevaisuuden osaajat elintarvikealalle -työpaja Huittisissa 29.1.2020

20.01.2020

 
Ke 29.1. klo 12.30 - 14.30 Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36

Mistä saadaan tulevaisuuden osaajat elintarvikealalle? Tunnenko uudet ammatit? Mitä osaamista yrityksemme tarjoaa uuden oppijalle? Mitkä ovat opiskelijan tarpeet? Entä työnantajan tarpeet? Miten ne saadaan kohtaamaan?

Työskentelemme käytännönläheisesti työpajoissa aiheen tiimoilta.

Päivän aiheet

Tunnista organisaatiosi työtehtävät
- apuvälineitä ja vinkkejä Forssan ammatti-instituutti asiakasvastaava, lehtori Minna Mäkinen
Hyödynnä alueesi eri kouluttamismahdollisuuksia
- esittely SASKY koulutuspäällikkö Susanna Pirttinen
Miten saamme houkuteltua elintarvikealan osaajat Huittisiin? -Yhteistä markkinointia
- Elinvoimajohtaja Riikka Peippo

Ilmoittaudu mukaan riikka.peippo@huittinen.fi tai 044 560 4203 25.1.2020 mennessä.

Härmän Rati – luomua ja lähiruokaa

19.12.2019

Härmän Ratin päärakennus on siirretty Järvenpäähän Alahärmästä. Vanhojen hirsien ympärille rakennettiin moderni ravintola- ja majatalokokonaisuus perinteitä kunnioittaen. Ravintola aloitti luomuruoan tarjoamisen elokuussa 2016. Majoitustilat ovat 16 hengelle.

Kaikista raaka-aineista luomun osuus on tällä hetkellä noin 98 % ainoana ravintola Suomessa. Härmän Rati on Luomu SM voittaja viimeisiltä vuosilta. Muutaman prosentin vajauksen luomuportailla tekee käytännössä kalat.

Lokakuussa Luomuelintarvikepäivillä ensimmäistä kertaa järjestetyn European Organic Food Innovation Award -kilpailun voitti Gobbas Gårdin ja ravintola Härmän Ratin yhteistyössä kehittämä kotimainen luomuhärkäpaputuote ammattikeittiökäyttöön. Gobbas Gård on jo vuosia toiminut tavarantoimittajana Härmän Rati -ravintolalle. Tuotteen elinkaari on vasta alkutekijöissään. Idea härkäpaputuotteesta lähti halusta tuoda markkinoille kotimainen tuote korvaamaan soijasta valmistettuja kasvituotteita.

 

Tuuli Pirttikoski

Satafood

Kaupassa käyntikin voi olla elämys

19.12.2019

”Vahva vierailusuositus!”
”Tämä kauppa suorastaan käskee ostamaan laadukkaita ja terveellisiä elintarvikkeita”

K-Citymarket Järvenpää on maailman parhaan ruokakaupan tittelin ansainnut. Se voitti aiemmin syksyllä arvostetun IGD Awardsin Store of the Year 2019 -palkinnon.  Perusteina parhaan kaupan valinnalle ovat asiakaslähtöisyys ja innovatiivisuus. Citymarketissa on panostettu viihtyvyyteen. Siitä kielii kaupan moitteeton siisteys ja tuotteiden esillepanon tarkka järjestelmällisyys. Kaupan valikoima on erityisen monipuolinen ja tuoreosastoilla on torimainen tunnelma. Kaupassa korostuu shop-in-shop -kauppapaikat ja ne ovat esillä näyttävästi. Kaiken kaikkiaan lähiruoka- ja luomutuotanto on vahvasti esillä.

Markku Hautalan kauppa on niittänyt mainetta erityisen laadukkaalla sushitarjonnallaan ja K-Citymarket Järvenpää onkin Suomen suurin sushin myyjä. Myös kalatiskin tarjonta on tasokas.

Markku Hautalan kauppa on niittänyt mainetta erityisen laadukkaalla sushitarjonnallaan ja K-Citymarket Järvenpää onkin Suomen suurin sushin myyjä. Myös kalatiskin tarjonta on tasokas.

K-Citymarketin rohkea toteutus tuotteiden sijoittelussa on raikas avaus tämän päivän ruokakaupassa.

Valon leikitellessä järjestelmällisyys ja siisteys korostuvat.

Asiointi on tehty asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi ja nopeaksi.

 

Tuuli Pirttikoski

Satafood

 

 

Sivut: