Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger Tilaa uutiskirje

Hyvää Suomesta -merkki kertoo luotettavasti ruoan alkuperän

26.02.2020

 MAHVA - Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi -hankkeen webinaarissa perehdyttiin Hyvää Suomesta -merkkiin ja kotimaisen ruoan käyttöön julkisissa hankinnoissa.

 Tuttu tuotemerkki tai valmistajan nimi eivät välttämättä kerro koko totuutta ruoan alkuperästä. Hyvää Suomesta -merkki on käytössä noin 330 eri elintarvikevalmistajalla - yhteensä noin 12 000 eri tuotteessa. Merkki on vapaaehtoinen ja tuotekohtainen. Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75-100 % on suomalaista. Tällä hetkellä Hyvää Suomesta -kotimaisuusaste on jopa 95 %!

 Suomalaisuus määritellään ruokaketjussa eri tavoin. Eri alkuperämerkeillä ruokapakkauksissa on omat kriteerinsä, vaikka päällepäin ne näyttävät viestivän samaa asiaa. Alkuperämerkit sisältävät tietyt kriteerit raaka-aineen, kotimaisuuden ja valvonnan näkökulmista. Alkuperää säädellään aina myös lainsäädännöllä.

Kallein ruoka on syömättä jäänyt ruoka

Julkisissa hankinnoissa ruokalistasuunnittelu on kaiken perusta. Elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen avuksi on tehty erilaisia ohjeita, jotka sisältävät vähimmäisvaatimuksia ja kriteereitä. Kotimaisuus ei ole hankintakriteeri, mutta sen voi sisällyttää hankintaan rohkeasti ja luovasti. Nykyisin kaikista tuoteryhmistä löytyy Hyvää Suomesta -tuotteita.

Tutustu eri oppaisiin ja ota ne avuksi julkishankintatyössä!

Lähis-opas - Ekocentria: Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille – perusteluja ja ohjeita hankintoihin

Elintarvikkeiden hankintaopas

Vinkkejä lähi- ja luomuruoan hankintaan

Motiva: Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi

 

 

 

 

 

Yrttituotantoa kehitetään

26.02.2020

Kotimaisten yrttikasvien tuotanto on lisääntynyt, mikäli tarkastellaan Ruokaviraston tilastoja viljelykasveista, joiden tuottamiseen on haettu EU-tukea. Eräiden yrttikasvien, kuten kuminan ja tillin, pinta-aloissa on viime vuosina tapahtunut vain pieniä muutoksia, mutta monen muun avomaayrtin viljelypinta-ala on puolestaan laskenut vuosien 2015-2018 aikana. Vuoden 2019 tilastoista kuitenkin käy ilmi, että vuoteen 2018 verrattuna viljelyala on tuplaantunut! Tilasto ei kerro, mitä yrttejä pinta-alatieto tarkalleen sisältää, vaan siihen on niputettu joukko alle viisivuotisia yrttikasveja. Vuonna 2019 näitä yrttejä viljeltiin Ruokaviraston mukaan noin 39:lla hehtaarilla ja vuonna 2018 noin 14:sta hehtaarilla.

Satakunnassakin yrttituotanto on ottanut tuntuvia kehitysaskelia ja kaupallisesti hyödynnettävien yrttien lajikirjo on viime vuosina kasvanut mukavasti. Esimerkiksi siankärsämöä, nokkosta ja kehäkukkaa on alettu viljellä useamman aarin kokoisilla aloilla. ”Yrttimittakaavassa” tälläiset pinta-alat ovat jo hieno saavutus. Myös luonnonyrttien kaupallinen keruu on kasvanut ja monipuolistunut. Merkittävä asia ulkomaan viennin kannalta on ollut saada Satakuntaan lisää luomusertifioituja keruualueita.

Alkanutta kehityskulkua tukee mm. vuoden alussa startannut Yrttituotannon kehittäminen Satakunnassa -koulutushanke, jonka esittelytilaisuus järjestettiin Pyhäjärvi-instituutissa Kauttualla 13.2.2020. Tilaisuudessa keskusteltiin yrttituotannon nykytoimintaympäristöstä ja pohdittiin miten satakuntalaisten yrttien viljelyä ja jalostusta voidaan kehittää edelleen. Tulevien kolmen vuoden aikana tullaan järjestämään koulutuksia mm. yrttiviljelyn kannattavuuteen ja yrttien jalostukseen liittyen. Yhtenä huomion kohteena on myös yrttiketjun laadunhallinta. Ensimmäiset koulutuspäivät järjestetään keväällä 2020.

Johanna Pihalla

Pyhäjärvi-instituutti

 

Lähiruoka kuuluu satakuntalaisten ammattikeittiöiden jokapäiväiseen käyttöön

24.02.2020

Vastikään julkaistusta Lähiruoka puheissa ja teoissa – julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä -raportista ilmenee, että parhaiten lähiruoan osuutta ovat pystyneet kasvattamaan Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta. Lähiruoalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa omassa maakunnassa tuotettua ruokaa.

Satakunnasta saatiin kyselyyn seitsemän vastausta. Vuonna 2013 vastaavaan kyselyyn saatiin kuusi vastausta. Kyselyihin vastanneiden yhteenlaskettujen elintarvikehankintojen arvot ovat hyvin samaa kokoluokkaa, joten kyselyiden tulokset ovat näiltä osin vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2013 kyselyn perusteella oman maakunnan osuus Satakunnan elintarvikehankinnoista oli noin 28 prosenttia, mikä on nyt uuden kyselyn perusteella lähes 47 prosenttia. Vertailu osoittaa myös kotimaisuusasteen kasvua.

Kolmannes satakuntalaisista vastaajista arvioi, että heidän lähiruokaostonsa ovat lisääntyneet viiden viime vuoden aikana. Tätä selitettiin tarjonnan lisääntymisellä ja yleisellä tahtotilalla lähiruoan määrien kasvattamiseen. Puolet kuitenkin vastasi, että lähiruokaostot ovat pysyneet samoina, sillä tarjonta oli pysynyt samankaltaisena tai hankinnat tehtiin hankintarenkaasta käsin, eikä niihin voinut omasta yksiköstä vaikuttaa.

Eniten lähiruokahankintoja tehdään Satakunnan vastaajien mukaan maitotaloustuotteiden ja leipomotuotteiden osalta. Kalan ja maitotuotteiden osalta oman maakunnan osuus on noussut aiemman kyselyn tilanteesta. Myös peruna mainittiin molemmissa kyselyissä. Merkittävimmiksi ominaisuuksiksi elintarvikehankinnoissa nousivat Satakunnassa ruoan alkuperän helppo jäljitettävyys, elintarviketurvallisuus ja sen hyvä maku. Lähes yhtä tärkeitä olivat budjettiraamit sekä tavarantoimittajan logistiikan toimivuus.

Suurimmiksi esteiksi lähiruokahankinnoille nähtiin Satakunnassa tuotteiden epätasainen tarjonta eri vuodenaikoina, yritysten kehittymättömät tilausjärjestelmät ja epävarmuus tuottajien tavarantoimituskyvystä. Lisäksi pakkausten katsottiin olevan usein huonosti soveltuvia suurkeittiöiden tarpeisiin. Lähituotteiden laatu kuitenkin nähtiin kohtalaisena, mutta yrityksillä ei koettu olevan kovin paljoa yhteistyöhalua kehittää uusia tuotteita suurkeittiöiden kanssa.

Tulevaisuuden trendinä nähtiin, että elintarvikeostoihin vaikuttavat hiilijalanjäljen merkityksen nouseminen, väestörakenteen muutos ja elintarvikkeiden hintakehitys. Suurin osa vastaajista katsoi, että lähiruokahankintoja tulisi lisätä julkiskeittiösektorilla tulevaisuudessa. Ennusteet oman maakunnan ostojen osuudesta eivät kuitenkaan olleet kasvusuuntaisia nykytilanteeseen nähden vaan päinvastoin laskusuuntaisia – tosin tähän ennusteeseen saattaa vaikuttaa, että kaikki eivät osanneet antaa tulevaisuuskysymykseen arviota.



Halu tarjota lähiruokaa on koettu kunnissa ensisijaisen tärkeäksi tekijäksi lähiruokatuotteiden saamisessa valikoimaan. Keinot lähiruoan käytön edistämiseksi koskevat koko ruokaketjua. Myös poliittinen tahtotila on löydyttävä. Kuva: Valokuvaaja Janni H.


Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Vuoden ensimmäinen uutiskirje

31.01.2020

Lue tammikuun uutiskirje tästä.

Markkinointia hyönteisalan toimijoille -työpaja

31.01.2020

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Bugs and Brands -hanke järjestää pe 21. – la 22.2.2020 Porin yliopistokeskuksella (Pohjoisranta 11 A) hyönteisalan toimijoille ja muille hyönteisalasta kiinnostuneille suunnatun Markkinointia hyönteisalan toimijoille -työpajan, jonka aiheena on hyönteisten tuotteistaminen ja brändäys sekä tehokas markkinointiviestintä.

Tutustu ohjelmaan.

Lisätietoja työpajasta antaa Karolina Laine (kaanlai@utu.fi, puh. 050 596 9231), Bugs and Brands –hanke, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Ilmoittaudu mukaan sunnuntaihin 16.2. mennessä.

Parhaan hyödyn saat osallistumalla molempiin päiviin, mutta voit osallistua myös vain toiseen.

Retki Lähiruoka & Luomu -messuille 2.4.

30.01.2020

Satakuntalainen ruoka-alan ammattilainen, lähde mukaan keväiselle retkelle!

Kevätmessut
Lähiruoka & luomu

Torstaina 2.4.2020
Helsinki

Tervetuloa mukaan keväiselle messuretkelle tutustumaan lähiruoka- ja luomutrendeihin ja verkostoitumaan valtakunnallisesti lähi- ja luomuruokaa tuottavien yritysten kanssa.

Lähiruoka & luomu -messut on omistettu suomalaisille pientuottajille,
lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille.

Retken hinta on 10,00 € / hlö
(sis. linja-autokuljetuksen ja sisäänpääsyn messuille ryhmälipun ehdoilla)
Matka toteutuu, mikäli lähtijöitä on vähintään 10 henkilöä!

Tilausbussi kulkee reitillä valtatie 2 (tarvittaessa reitillä 12).
Lähtö Porista klo 7.00, paluu viim. klo 20.00.

Ilmoittaudu mukaan 18.3.2020 mennessä!

Tuuli Pirttikoski
040 183 9995
tuuli.pirttikoski@satafood.net

Sivut: