Pelaa oppipeliä

Satakunnan kouluissa vietetään 17.10. lähiruokapäivää

08.10.2018

Satakunnan kuntien ruokapalvelut ja Satakunnasta – Sikses parasta -hanke järjestävät keskiviikkona 17.10.2018 lähiruokapäivän koululaisille ja osalla paikkakunnista myös päiväkodeille ja vanhushuollolle. Lähiruokapäivänä kouluissa tarjotaan koululounaaksi satakuntalaisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa. Maksuttoman kouluruoan 70-vuotista juhlavuotta vietetään tänä vuonna ja lähiruokapäivän avulla haluamme korostaa kouluruoan merkityksellisyyttä sekä maakunnan puhtaiden ja laadukkaiden raaka-aineiden ja tuotteiden arvostusta. Koulujen lähiruokapäivän toteuttamisessa ovat mukana Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma ja Siikainen.

LÄHIRUOKAPÄIVÄN KUVAKILPAILU

Osallistukaa koulun tai luokan kanssa mukaan lähiruokapäivän kuvakilpailuun!

OSALLISTUMISOHJEET:

Ottakaa lähiruokateemaan soveltuva kuva ja julkaiskaa se sopivalla Instagram -tilillä (koulu/kunta). Kuvan voi myös lähettää meille: heidi.tattinen@pji.fi ja sen tulee olla julkaisukelpoinen. Liittäkää kuvaan halutessanne kuvateksti tai tarina käyttäen #siksesparas171018#satakunta. Julkaistut sekä meille lähetetyt kuvat ovat mukana kisassa. Parhaan kuvan palkitsemme ulkopelillä. Kilpailuaikaa vko 42 (15.-21.10.2018).

 

Syyskuun uutiskirje on nyt julkaistu!

26.09.2018

Lokakuun uutiskirjeemme on julkaistu. Pääset lukemaan sen täältä. Innostavia lukuhetkiä!

Rekikoskella vierailee paljon ratsastusleiriläisiä, keikkatyöläisiä sekä pikkujoulu- ja tyky-porukoita

26.09.2018

Huittisissa sijaitsevan Rekikosken Matkailu- ja Vapaa-ajankeskuksen toiminnan pääpaino on ratsastuksessa ja majoituksessa. Yritys tarjoaa myös muun muassa kokous- ja saunatiloja sekä kahvila- ja lounaspalveluja. Lapsille riittää kesällä ajanvietettä kotieläinpihalla, liikennepuistossa ja peikkometsässä. Kahvila- ja lounaspalveluissa Rekikoski pyrkii hyödyntämään lähialueen raaka-aineita ja tuotteita.


Mirja Rekikoski tekee Kahvila Onnenkengässä tarjottavat ruoat itse. Kahvilassa on 50 asiakaspaikkaa. Se on auki kesäisin ja muulloin tilauksesta. Tila sopii erinomaisesti esimerkiksi kokouspaikaksi. Tarjoilu voidaan järjestää myös tunnelmallisessa Koitossa tai kesäaikaan grillikatoksessa.

Rekikoskella on 33 vuodepaikkaa, joista 10 on yhden hengen huoneita, 1 perhehuone ja 5 kahden hengen huonetta. Päätalossa on lisäksi neljä kahden hengen huonetta, jossa ryhmät yleensä majoittuvat. Siellä on myös yhteinen oleskelutila.

Kaikissa huoneissa on hotellitasoinen varustelu, kuten oma wc- ja suihkutila, televisio, jääkaappi, mikro ja langaton verkko. Kahden hengen huoneissa on myös keittomahdollisuus.

– Huittisissa on valtavasti majoituspaikkoja, mutta meillä taitaa olla ainoa paikka, johon pääsee varmasti, talon isäntä Arto Rekikoski tuumii.

Heillä on vakioasiakkainaan paljon yrityksiä, jotka tuovat vieraita ulkomailta. Keikkatyömiehet viihtyvät usein useamman viikon kerrallaan.

– Huoneet on pidettävä koko ajan siisteinä. Joku voi tulla pihaan soittamatta ja silloin täytyy olla tarjota asiakkaalle siisti huone, talon emäntä Mirja Rekikoski tietää.

Asiakkailta paljon kehuja saanut runsas aamiainen kuuluu majoituksen hintaan. Lounasta kahvila Onnenkengässä on tarjolla tilauksesta.

– Kesäaikana kun on leirit, niin täällä voi poiketa syömässä, koska silloin teen leiriläisille ruoan. Muuten kahvilaa ei kannata pitää auki täysipäiväsesti, koska olemme kuitenkin sen verran kaukana keskustasta ja Huittisissa on paljon ruokapaikkoja, Mirja Rekikoski toteaa.

Hän leipoo itse sämpylät ja kaikki on muutenkin kotitekoista. Raaka-aineet tulevat pääasiassa Kivikylästä ja K-Supermarket Lautturista. Vihanneksia tulee välillä Kalmin tilalta.

– Majoitus ja kahvila sitovat paljon. Välillä on todella aikaisia aamuja ja joustamme asiakkaiden toiveiden mukaan. Tarvittaessa aamiainen saadaan vietyä asiakkaalle myös huoneeseen, yrityksen markkinointi- ja toimistotyöntekijä Anne Ojapelto kertoo.

Ruoassa on huomioitava muun muassa erikoisruokavaliot.

– Esimerkiksi kasvisruoka sopisi kaikille, mutta ruoka ei voi kuitenkaan aina olla samaa. Lounaaksi on yleensä keittoa, että leiriläiset jaksavat sen jälkeen vielä ratsastaa ja päivälliseksi jotain muuta. Haastetta tuo myös se, että lapset eivät välttämättä syö samoja ruokia kuin aikuiset ja maiden väliset ruokakulttuurit ovat erilaisia, Mirja Rekikoski kertoo.


Majoittumiseen sisältyy runsas aamupala, jonka voimalla fyysistä työtä jaksaa hyvin tehdä lounaaseen asti. Aamiaiseen kuuluu muun muassa Mirja Rekikosken leipomat herkulliset sämpylät.

Rekikoskella järjestetään myös ohjattuja retkiä, jotka räätälöidään toiveiden mukaan. Pääosana niissä on yleensä peikkokierros, jossa Alma-peikko leikittää lapsia. Kotieläinpihalle pääsee silittelemään eläimiä, liikennepuistoon kuluttamaan energiaa, välillä on myös ponitalutusta ja herkullisen lounaan saa halutessaan nauttia kahvila Onnenkengässä.


Vanhassa Koitossa on upea tunnelma. Sauna- ja oleskelutilat ovat palvelleet leiriläisten lisäksi useita pikkujoulu- ja tykyporukoita.

Seikkailupuisto on ajateltu leiriläisille, mutta vapaaehtoisesta maksusta se on kaikkien käytössä.

– Se on kiva lisä perheille, jotka käyvät leireillä. Lapset tarvitsevat virikkeitä ja tekemistä, Mirja Rekikoski tietää.

Teksti: Senni Valiola
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuvat: Senni Valiola (Kuva 1) ja Fotokata/Kata Sivunen (Kuvat 2 & 3)

 

Peuran jalostajista pulaa Satakunnassa

26.09.2018

Kaadetuille peuroille on haastavaa löytää paikkaa jatkokäsittelylle ja -jalostukselle Satakunnassa. Etelä-Satakunnasta suurpetoasiamies ja metsästyksenjohtaja Pertti Vuorisen tiedossa ovat ainoastaan Metsärannan Liha ja Ritakallion Markus. Myös Yläneelle viedään peuroja jonkin verran.

– Siihen kuluu äkkiä puolipäivää, kun viet ja haet eläimen noin 50 kilometrin päähän, Vuorinen harmitteli.

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Tapio Nummen mukaan hirvet päätyvät usein suoraan metsästäjien pakastimiin ja sitä kautta hyödynnettäviksi. Peurojen kanssa tilanne on erilainen, koska niitä palvattaisiin tai jatkokäsiteltäisiin enemmän. Hän toivoisi, että alueelle saataisiin lisää paikkoja peurojen jatkokäsittelyä varten.

Hirvien ja peurojen kaatolupia on tänä vuonna paljon enemmän verrattuna viime vuoteen. Satakunnassa lupia on tullut yhteensä 6 700 valkohäntäpeuralle ja noin 2 400 hirvelle.

Myös metsästysaikaa on pidennetty. Metsästyskausi alkoi jo 1. syyskuuta. Hirviä saa metsästää tammikuun puoleen väliin asti ja peurojen kaato jatkuu helmikuun puoleen väliin saakka.

Koirien kanssa peuroja saa metsästää 29.9.-31.1. ja hirviä 13.10.-31.12. välisenä aikana. Muuna aikana vähennetään peltoruokailijoita liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi.

– Hirviluvat pyritään käyttämään ensin. Kun lumi tulee, ruvetaan keskittymään peuroihin, Vuorinen kertoi.

Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut -hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä metsistä saamien hyötyjen käyttöä, tuottamista ja siitä saatavissa olevia tuloja, sekä lisätä metsänomistajien ja yritysten ekosysteemipalveluiden tuottamista.

Senni Valiola
Satafood Kehittämisyhdistys ry 

Elokuun uutiskirje on nyt julkaistu!

31.08.2018

Elokuu ja alkusyksy ovat luonnonantimien parasta aikaa. Käynnissä olevan ravustuskauden innoittamana uutiskirjeestä voi lukea esimerkiksi Pyhäjärven raputilanteesta. Mukana on myös toimittajille ja bloggaajille järjestetyn makumatkan kuulumiset. Mukavia lukuhetkiä ja aurinkoista syksyä! Uutiskirjeen voit lukea täältä.

Pyhäjärven täpläravut ovat kalastajalle tärkeä sesonkituote

30.08.2018

Pimenevät loppukesän ja alkusyksyn illat ovat omiaan rapujuhlien järjestämiseen. Ravustuskausi alkoi heinäkuun 21. päivä ja jatkuu aina lokakuun loppuun asti, joten kotimaista tuoretta rapua on saatavilla vielä parin kuukauden ajan. Kolvaan Kala ravustaa Pyhäjärvellä täplärapuja. Parhaana päivänä mertoihin tarttuu jopa 1500 myyntimitan täyttävää rapua, joista osa päätyy suoraan keitettäväksi ja tukkuihin, osa taas elävänä kuluttajille.  

Jouni Aaltonen on kalastanut ammatikseen koko ikänsä. Vuonna 2004 hän perusti Kolvaan Kala -nimisen yrityksen, joka aloitti toimintansa lähinnä muikun kalastuksella. Myöhemmin mukaan tulivat savusilakat sekä kalamassa, joka valmistetaan Pyhäjärven särjistä sekä muusta pikkukalasta. Kalamassassa käytettävä lahna saadaan mereltä.

 Vaikka kalamassa onkin Kolvaan Kalan tärkeimpiä tuotteita, myös ravut ovat Aaltosen mukaan tärkeä sesonkituote. Rapusaaliin määrä on vähentynyt huomattavasti: vielä kymmenen vuotta sitten Pyhäjärvestä saatiin yli miljoona rapua, nyt määrä on noin puolet siitä. Tämä kesä on ollut ravustuksen kannalta hyvä, vaikka kuumuus onkin hieman vaikuttanut rapujen määrään. 

Rapujen suosio on vaihdellut vuosien saatossa jonkin verran.

- Kun jokirapujen määrä väheni rapuruton myötä, ravuista tuli niin sanotusti herrojen herkku. Täplärapujen ansiosta rapujen hinta on tullut järkevämmälle tasolle, mikä taas kasvattaa niiden suosiota, Aaltonen kertoo.

Suureen suosioon noussut kalamassa ei tahtonut käydä vielä muutamia vuosia sitten kaupaksi. Nyt kysyntä on kuitenkin suurempi kuin mitä pystytään tuottamaan. Syynä kysynnän kasvuun on niin sanottujen roskakalojen suosion kasvu. Toisaalta suomalaisten kalamaku on edelleen melko erilainen kuin vaikkapa Ranskassa.

- Esimerkiksi kuore on Ranskassa arvostettu herkku. Suomalaisten makutottumukset ovat hyvin erilaiset, aiemmin esimerkiksi särjet eivät kelvanneet juuri kellekään, Aaltonen toteaa.

Makutottumukset kuitenkin muuttuvat ja Suomen vesissä kalaa riittää. Ikisuosikki muikku maistuu vuodesta toiseen suomalaisille ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ruuantuotantoon on otettava huomioon.

- Tämän kesän muikkukuolemat herättävät kysymyksen siitä, millaista kalaa vesistämme on tulevaisuudessa mahdollista kalastaa, Aaltonen pohtii.

Esimerkiksi rysäkalastus meni tänä kesänä voimakkaiden ja pitkään jatkuneiden pohjoistuulien vuoksi mönkään.

- Tuotteemme ovat luonnonantimia, joten emme koskaan tiedä, mitä seuraava kalavuosi tuo tullessaan, Aaltonen päättää.


Kolvaan kukko saa inspiraationsa savolaisesta kalakukosta. Maukkaan ruiskuoren sisällä on kalan lisäksi esimerkiksi aurinkokuivattua tomaattia. Kolvaan kukkoja voi ostaa Kolvaan Kalan myyntipisteistä.

Tytti Wallenius
Pyhäjärvi-instituutti

Sivut: