Pelaa oppipeliä

Satakuntalaisia tuotteita Pientuottajapäiville Helsinkiin 9.–15.4.2018

14.02.2018

Satakuntalaisilla tuottajilla on mahdollisuus päästä esittelemään ja myymään tuotteitaan Helsingin K-Citymarket Eastonin pientuottajapäiville 9.–15.4.2018. Katso lisätietoja alta ja ilmoittaudu mukaan!

Tammikuun 2018 uutiskirje on ilmestynyt

25.01.2018

Tammikuun teemanamme ovat elintarvikkeiden kauppakanavat ja uutiskirjeestä voitkin lukea muun muassa Satakunnan elintarvikekauppojen edustajien näkemyksiä lähiruoasta ja sen tulevaisuudesta. Lue tammikuun uutiskirje tästä.

K-Supermarket – Lähiruoka kiinnostaa entistä enemmän

24.01.2018

Lähiruokaa nostetaan yhdessä tuottajien kanssa

Lähiruoka kiinnostaa entistä enemmän Nakkilassa, Eurajoella ja Huittisissa alueen K-Supermarket kauppiaiden mukaan. Kasvu näkyy kaikilla kolmella paikkakunnalla. Kiinnostus lähiruokaan kasvaa jatkuvasti ja ihmiset osaavat arvostaa lähellä tuotettua ruokaa yhä enemmän.

”Kauppojen tehtävä on osata markkinoida lähiruokaa ja nostaa yhdessä tuottajien kanssa esiin ruoan tarinoita”, toteaa kauppias Juuso Österman, K-Supermarket Eurajoen Portista. Nakkilan K-Supermarketin Sari Ketola puolestaan ennustaa luomun arvostuksen nousua: ”Asiakkaat haluavat puhdasta ruokaa ja ruoan alkuperän tietäminen on tuo lisäarvoa kuluttajille.” Samoilla linjoilla on myös kauppias Jaakko Kauppinen Huittisten K-Supermarket Lautturista.

Monta reittiä kauppaan

Kaikissa kolmessa K-supermarketissa on asiakkaita, jotka osaavat tiedustella lähiruokaa tai tiettyä tuottajaa. Tuotteet löytävät kauppaan joko kauppiaan tilaamina, Keskon kautta tai suoraan tuottajien tarjoamina. Toiminnassa on toki kauppakohtaisia eroja. Eurajoella, Nakkilassa ja Huittisissa pyritään jatkuvasti tarjoamaan uusia tuotteita ja aktiivisesti myös etsitään lähialueen tuottajia tarjolle kauppaan. Eurajoella järjestettiin teemapäivä, jossa tuottajat olivat mukana kertomassa tuotteistaan.

Markkinointiin kannattaa satsata

Ketola Nakkilasta muistuttaa, että kovin montaa päällekkäistä tuotetta ei kannata ottaa. Valintoihin vaikuttavat myös asioinnin ja myymisen helppous. Valmiit ean-koodit ja selkeä hinnoittelu auttavat kaupankäyntiä. Pakkauksilla tai pakkaamattomuudella pitää erottua teollisesta tavarasta. Kauppinen kertoo, että hyllyssä yksittäinen tuote ei nouse esille. Erilaiset esittelytavat, ryhmittelyt ja nostot auttavat tuotetta pääsemään myyntiin.

Kaupassa paras tuotteen vastaanottaja on osastovastaava. Hänellä on vankka tieto osastostaan ja sen valikoimista. Helpoiten yhteyden saa laittamalla sähköpostia kauppiaalle, joka osaa ohjata oikealle osastovastaavalle.

Kauppiaiden vinkit tuottajille

  • Tuotteita kannattaa tarjota rohkeasti ja niille tulee miettiä valmis tarina. Niiden avulla kuluttaja tarttuu helpommin paikalliseen, kun siihen on jonkinlainen kosketuspinta ja mahdollinen tunneside. Yhteistyöllä pääsee parhaaseen lopputulokseen!
  • Markkinointiin tulisi laittaa paukkuja. Kaikkea ei tarvitse itse osata, vaan voi hyödyntää markkinoinnin ammattilaisia omien mahdollisuuksien mukaan. Koittakaa jaksaa tehdä työtä suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitämiseksi!
  • Uudet tuotteet ovat aina tervetulleita. Tarjotkaa rohkeasti ja aktiivisesti tuotteita kauppaan.

Anna Kari
ProAgria Länsi-Suomi

LIDL – Paikallisen ruoan portti maailmallekin?

24.01.2018

Lidl on kansainvälinen päivittäistavaraketju, jolla on myymälöitä jo 28 maassa. Suomessa ensimmäiset myymälät avattiin vuonna 2002. Samana vuonna avattiin myös ensimmäiset myymälät Satakuntaan, Porin Herralahteen sekä Raumalle. Satakunnassa on tällä hetkellä kahdeksan Lidl-myymälä. Kaksi Porissa (Herralahti ja Musa), sekä yhdet myymälät Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Raumalla ja Ulvilassa. Vuoden 2017 lopussa Satakunnassa työskentelee noin 150 lidliläistä.

”Lidl-myymälöihin toimitetaan satakuntalaisilta tuotantolaitoksilta runsaasti suosittuja ja monen asiakkaan vakio-ostoskoriin kuuluvia elintarvikkeita, kuten tuorelihaa, leikkeleitä, maitotuotteita, kananmunia, leipää ja leivoksia. Suurin osa tuotteista kuuluu vakiovalikoimaamme, eli tuotteita toimitetaan vuoden jokaisena päivänä Lidl-myymälöihin ympäri Suomen, Sodankylästä Hankoon”, kertoo Katja Kuikka Lidlin viestinnästä. ”Esimerkiksi tällä hetkellä Pohjolan Meijeri -merkillä myytävä rasvaton piimä, rasvaton laktoositon maitojuoma ja kuohukerma ovat peräisin porilaiselta Osuuskunta Satamaidolta. Lisäksi Satakunnassa valmistetaan joitakin sesonkituotteita, kuten Deluxe Runebergin torttuja ja blinejä”, Katja jatkaa.

Lidlin kokemusten mukaan kuluttajat ovat tällä hetkellä hyvin tietoisia ruoan terveysvaikutuksista. Tämä näkyy muun muassa erilaisina erikoisruokavaliona. Samoin ruokaketjun läpinäkyvyys ja eläinten hyvinvointi ovat kasvavia teemoja ruokakaupassa. Katja Kuikan mukaan Satakunnassa tuotetaankin jo nyt tälle markkinalle sopivia tuotteita, kuten laktoosittomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, ulkokanan kananmunia ja runsaskuituisia leipätuotteita.

Lidl ostaa tuotteita pääsääntöisesti kaikkiin Suomen yli 170 myymälään ja he hakevat jatkuvasti tavarantoimittajikseen suomalaisia toimijoita, jotka pystyvät tarjoamaan hyviä ja laadukkaita tuotteita.Yhteistyökumppanit valitaan ensisijaisesti laadun perusteella. Valmistajan täytyy pystyä valmistamaan Lidlin laatustandardit täyttäviä tuotteita. Tämän jälkeen huomioidaan tavarantoimittajan kyky taata tarvittava volyymi”, Katja Kuikka painottaa. ”Tosin pienemmälläkin tuotantomäärällä tuote voidaan ottaa myyntiin esimerkiksi erätuotteena”, Katja täsmentää.

Kansainvälisenä kauppaketjuna Lidlillä on mahdollisuus esitellä omia, kotimaisten tavarantoimittajien tuotteita ulkomaisille kollegoilleen. He päättävät sitten omilla tahoillaan, onko tuotteella mahdollisuutta menestyä kyseisen maan markkinoilla. ”Suomalaisilla tuotteilla on jo useita onnistumistarinoita: esimerkiksi vuonna 2016 20 suomalaisen tavarantoimittajan tuotteita on myyty 23 Euroopan maassa”, Katja kertoo.

Vuonna 2017 Lidl järjesti 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Viedään Suomi-ruoka maailmalle -kilpailun kotimaisille elintarvikealan toimijoille. Kilpailuun ilmoittautui lähes 100 suomalaista tavarantoimittajaa, joiden joukosta asiantuntijaraati valitsi 11 finalistia. Finalistit esittäytyivät Finlandia-talossa pidetyillä vientimessuilla ja raati valitsi voittajaksi Helsingin Myllyn kauratuorepuuron. Lisätietoa finalisteista ja voittajasta löytyy tästä tiedotteesta.

Marko Jori
Pyhäjärvi-instituutti

Satakunnan Osuuskauppa – 100 vuotta ruokakauppaa

24.01.2018

Satakunnan Osuuskauppa lyhyesti

Satakunnan Osuuskauppa on yksi Suomen 20 itsenäisestä alueosuuskaupasta. Koko valtakunnallisen S-ryhmän muodostavat alueosuuskaupat sekä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat. Satakunnan Osuuskaupalla oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 68 819 asiakasomistajaa.

Satakunnan Osuuskaupan ensimmäinen myymälä avattiin vuonna 1917 Poriin ja osuuskauppa juhlikin viime vuonna satavuotista juhlavuottaan. Tällä hetkellä Satakunnan Osuuskaupalla toimii alueella yhteensä 24 elintarvikekaupan myymälää.

Satakunnan Osuuskaupan työllistävä vaikutus alueella on merkittävä. Satakunnan Osuuskaupan toimialajohtajan Jussi Kaartisen mukaan koko Satakunnan Osuuskauppa työllistää täällä 1250 henkeä, ja kesäaikaan luku vielä hieman suurenee. Satakunnan Osuuskauppa onkin suurin yksityinen työnantaja maakunnassa.

Satakunta on ruokakeidas

Työllistävän vaikutuksen lisäksi myös lähiruoalla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus maakunnassa. Kaartisen mukaan Satakunnan Osuuskaupan elintarvikekauppojen lähiruoan myynti oli viime vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. ”Luku kasvoi aikaisempaan verrattuna seitsemällä prosentilla”, Kaartinen kertoo.

Kaartinen uskookin lähiruoan sekä kotimaisen ruoan arvostuksen yhä nousevan lähitulevaisuudessa. ”Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta ja turvallisuutta, missä lähiruoalla ja kotimaisella ruoalla on tärkeä asema”, Kaartinen täsmentää.

Kaartinen näkee maakunnan omilla tuotteilla olevan potentiaalia niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. ”Maakunnan elintarviketuotteilla on Satakunnan Osuuskaupan kauppojen valikoimassa jo tällä hetkellä vahva rooli. Satakunta on ruokakeidas, ja sitä pitää mahdollisimman hyvin hyödyntää”, Kaartinen taustoittaa. ”Haluamme korostaa satakuntalaisen lähiruoan ilosanomaa ja kun vain pysymme kilpailussa mukana, on maakunnan tuotteilla potentiaalia myös valtakunnallisesti. Ja onhan osalla maakunnan tuotteista jo valtakunnallisesti merkittävä asema”, Kaartinen tarkentaa.

Alueen tuottajilla on mahdollisuus tarjota tuotteitaan Satakunnan Osuuskaupan yksittäisille elintarvikekaupoille, joten toimitusvarmuutta ei tarvitse olla kaikkiin alueen kauppoihin. ”Esimerkiksi pienimmät Satakunnan vihannesviljelijät toimittavat meillä tuotteitaan suoraan yksittäisille kaupoille”, Kaartinen kertoo. 

Heidi Tattinen
Pyhäjärvi-instituutti

Laskiaisen perinne: Satakuntalainen hernekeitto

24.01.2018

Helmikuun ja etenkin laskiaisen herkkuihin on perinteisesti lukeutunut hernekeitto. Satakuntalaiseen tapaan hernekeitto valmistetaan paikallisista raaka-aineista. Eurassa sijaitsevan Haapamäen tilan hernekeittoreseptin lihan voi valita oman maun mukaan tai halutessaan tehdä keiton myös täysin kasvisversiona.

Hernekeiton ohje
Tarja Ala-Hakula, Haapamäen tila, Eura

  • 2l vettä
  • 500g satakuntalaisia kuivattuja herneitä
  • 100g pekonikuutioita
  • 150g possunsuikaleita
  • suolaa
  1. Laita herneet likoamaan illalla runsaaseen veteen. Anna liota yön yli.
  2. Huuhtele herneet lävikön läpi. Mittaa kattilaan vesi, lihat ja herneet. Anna kiehua runsas puoli tuntia.
  3. Lisää lopuksi suola. 

Lihana voi käyttää jauhelihaa, peuranlihaa, potkaa, savukinkkua tai muuta lihaa. Voit myös tehdä kasviskeiton ja laittaa joukkoon porkkanaa, sipulia, valkosipulia. Keittoaika riippuu paljon siitä, minkälaisen keiton haluaa. Pitkään haudutettaessa herneet soseutuvat ja keitto muuttuu soseeksi.

Hernekeiton maku ja kypsyminen johtuvat herneen laadusta ja lajikkeesta.

Sivut: