Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger

Euroja yhteistyöhön -tilaisuudet jatkuvat

18.04.2019

Voisiko Sinun yrityksesi hyötyä yhteistyöstä ja tukieuroista? Mitä mahdollisuuksia yritysryhmähanke voisi Sinulle tarjota? Lähde sinäkin tutustumaan yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksiin ja pohtimaan mitä kaikkea se voi antaa juuri sinun yrityksellesi!

Maaseuturahaston rahoitusta käytetään erityisesti hankkeisiin, joiden toimenpiteet kohdistuvat suoraan yrityksiin. Tavoitteena on parantaa maaseutuyritysten kilpailukykyä, uudistaa tuotteita ja prosesseja sekä lisätä yritysten osaamista ja eri toimialojen välistä yhteistyötä. Tukea kohdistetaan ensisijaisesti yritysryhmähankkeisiin, koulutushankkeisiin sekä yhteistyöhankkeisiin, joiden rahoitukseen myös yritykset itse osallistuvat. Julkisen tuen osuus hankkeissa voi olla 60 - 90 % hankkeen luonteen mukaan.

Kohderyhmä: Satakunnan maaseutualueiden yrittäjät ja erityisesti ruoka-alan toimijat

Lue lisää yritysryhmistä tästä.

Tulevat tilaisuudet

Torstaina 9.5. klo 17-19 Rauma Villa Tallbo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma

Torstaina 16.5. klo 14-17 ProAgrian Porin toimisto, Itsenäisyydenkatu 35 a, 28130 Pori

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Huhtikuun uutiskirje 4/2019

18.04.2019

Tästä voit lukea huhtikuun uutiskirjeemme 4/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Pääsiäinen on kevään suurin ruokajuhla

17.04.2019

Ruokajuhlapäivät ovat vakiintuneet pitkäperjantaihin ja pääsiäissunnuntaihin. Tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan noin 46 % suomalaisista syö pitkäperjantaina tavallista vapaapäivää juhlavammin. Pääsiäissunnuntaina juhlavamman aterian syö 51 % suomalaisista. Pääsiäisen ateriat nautitaan useimmiten yksin tai ydinperheen voimin.

Karitsa on edelleen pääsiäisen juhlapöydän ylivoimainen ykkönen. Luomukaritsa on nosteessa ja tänä vuonna sitä myydään jopa 15 % edellisvuotta enemmän. Lampaan- ja karitsanlihan ohella juhlapöytiin nousee nyt paljon myös lähikalaa. Pääsiäisen kalaruoat voivat olla perinteisiä pääsiäisruokia täydentäviä ruokalajeja, mutta kala voi yhtä lailla olla myös juhlapöydän pääruoka. Tänä pääsiäisenä (lähi)kala onkin noussut perunan kanssa karitsanlihan rinnalle juhlapöydän ruokatrendiksi. Vastuullisuus on pop ja tiedostava kuluttaja suosii pääsiäisenäkin lähellä tuotettua ja eettistä ruokaa sekä kuluttaa järjellä. Juhlapyhinä kasviksia syödään sekä pääruokana että lisukkeena. Kevätauringon alla tuoreyrtit antavat lihalle lisämaustetta. Tuoreyrttien, kuten timjami, minttu ja rosmariini, myyntipiikki on juuri pääsiäisen tienoilla.

Pääsiäisenä herkutellaan pashalla ja erilaisilla herkuttelujuustoilla. Sekä lampaan- ja karitsanlihan että juustojen kylkeen sopii mainiosti erilaiset hillot ja hyytelöt. Keskon mukaan pääsiäisenä myydään muuta vuotta enemmän myös kananmunia, rahkaa, kermaa ja makeisia.


Lampaan- ja karitsanlihantuotanto elää sesongeittain – kysyntää riittää

Lammastilojen määrä ylitti sikatilojen määrän

Suomessa on lähes 1400 lammastilaa. Satakunnassa tiloja on 49. Valtakunnallisesti lampaiden määrä väheni hieman edellisvuodesta ja lampaita oli noin 155 000 kappaletta vajaalla 1 400 tilalla. Satakunnassa lampaita oli reilut 5000. Valtakunnan kärkimaakunnat lampaiden määrissä ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Maan suurimmat lammaskunnat ovat Salo ja Somero.

Suurin osa suomalaisesta lampaanlihasta on karitsanlihaa, jolla tarkoitetaan nuoren, alle 1–2 vuoden ikäisen lampaan lihaa. Lampaanlihan kulutus (luullisena liha eli ns. ruholiha) on pysynyt vuosien ajan tasaisena (0,7 kg / hlö). Lampaan- ja karitsanlihan yhteiskulutuksesta noin kolmannes on kotimaista ja kotimaisen lihan kysyntä on kasvussa.  Pelkästään karitsan osalta kulutuksen kotimaisuusaste oli viime vuonna 49,7 %. Tuonnin osuus on noin 50 %, eikä lihaa näin ollen riitä vientiin. Tuontilihaa on tarjolla kaupan hyllyllä huomattavasti enemmän kuin kotimaista.

Kaupan, ammattikeittiöiden ja kuluttajan kannalta saatavuuden ongelmana on tuotannon kausiluonteisuus. Lampaanlihan tuotantoon vaikuttavat saatavuus ja hinta – tuotantoketju reagoi hitaasti ja tuontiliha on keskimäärin halvempaa. Lihan hintaan vaikuttaa myös se, onko karitsa yli vai alle vuoden ikäinen, nimittäin siinä vaiheessa karitsa muuttuu lampaaksi. Samalla myös lihan hinta putoaa. Näin ollen tuottajilla on kiire saada eläimet teuraaksi ennen yhtä ikävuotta. Pääsiäinen tekee kulutukseen piikin, mutta se on tuottajille laiha lohtu. Tuotannon kannattavuus on suuri haaste alalla ja tuottajahintoihin peräänkuulutetaan kasvua. Mikäli karitsanlihan kulutus muuttuisi ympärivuotiseksi, myös tarjonta tasaantuisi. Esimerkiksi MTK:n lammasverkosto tekee uutteraa työtä näiden asioiden hyväksi ja alalla pohditaan ratkaisuja tuotannon tasaamiseksi koko vuodelle. Yksi karitsanlihan pullonkaula on myös markkinointi. Se jää yleensä pienten harteille, eikä resursseja organisoituun markkinointiin ole.

Alalla kuhistaan tällä hetkellä teurasruuhkasta. Viime syksyn ja talven aikana teurastamoihin on tullut tavallista enemmän eläimiä, sillä viime kesän huono rehusato verotti lammastiloja. Samaan aikaan lihan kulutus on pysynyt suhteellisen stabiilina, jonka seurauksena on ollut teurasruuhkia. Lampolat ovat varautuneet heinäpulaan ja teurasruuhkaan astuttamalla uuhia tavallista vähemmän ja tavallista myöhemmin. Teurastamot eivät voi ottaa vastaan enempää eläimiä, kuin mitä sitä saadaan eteenpäin lihatukkuihin ja jalostettavaksi. Ilmiselvää on myös, että joulusesongin aikaan lampaanlihalla ei ole kysyntää. Pakkasvarastot ovat täynnä jo pitkälti ennen kevään sesonkiaikaa. Etusijalla ovat sopimustuottajat.

Lähilammas liikkuu suoraan tuottajalta kuluttajalle

Tyypillisesti lampaanlihaa myydään suoraan tuottajilta kuluttajille, mutta myös tukkuihin ja vähittäiskauppoihin myydään yhä enemmän suomalaista lihaa. Lampaanlihan saatavuus voi vaihdella paikkakunnan mukaan. Pakastettu suomalainen liha on useimmiten parhaaseen ajankohtaan syksyllä teurastettua lammasta. Lisäksi on saatavilla vaihtelevasti tuoretta lampaanlihaa. Valtaosa lampaanlihasta on pakasteena, sillä sesonkituote on helpompi pakastettuna. Kotimaista lampaan- ja karitsanlihaa riittää paisteina ja jauhelihana. Arvokkaammat osat saattavat olla kiven takana.


Lampaalla on tärkeä merkitys maiseman- ja ympäristön hoidossa sekä luonnonlaitumien ylläpidossa.

Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry

Karitsapullat

17.04.2019

Satakuntalaisesta karitsasta ja raikkaista kurkuista syntyy helppo ja terveellinen välimerellinen ruoka, joka maistuu lapsillekin. Kaneli antaa tutuille lihapullille uutta makua.

500 g jauhettua karitsaa
1 sitruunan kuori raastettuna
1 tl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä (myös rypsiöljy käy)
1 tl jauhettua kanelia
1 rkl oreganoa
1 tl suolaa

Kurkusta ja jogurtista syntyy helppo kastike, joka kruunaa herkun.

Tsatsiki:
2 dl kreikkalaista jogurttia
n. 15 cm pala kurkkua
ripaus suolaa
mustapippuria
(valkosipulin kynsi hienonnettuna)

Sekoita kaikki lihapullataikinan ainekset. Anna taikinan vetäytyä hetki. Paista taikinasta koepala ja lisää mausteita halutessasi.

Tee taikinasta reilun kokoisia pyöryköitä. Pyörittäminen on helppoa, kun kostutat kädet kylmällä vedellä.

Paista pullat paistinpannussa öljyssä noin 10 minuuttia tai uunissa 200 °C lämmössä noin 20 minuuttia.

Tee tsatsiki: raasta kurkku karkealla terällä ja purista massasta ylimääräinen vesi pois. Lisää kurkku sekä mausteet jogurttiin. Sekoita.

Tarjoile lihapullat tsatsikin kanssa. Lisukkeena voit tarjoilla esimerkiksi lohkoperunoita.

TIESITKÖ, ETTÄ
Kaikki kotimainen lampaan liha on nuorta karitsaa, joka on mureaa ja miedon makuista.
Pääsiäissesongin ulkopuolella kotimaista karitsaa saa parhaiten lähiruokakaupoista, lihaliikkeistä tai suoraan tuottajalta.

Haluatko viedä tuotteesi Venäjän markkinoille?

16.04.2019

Onko yritykselläsi tuote, jolla uskot olevan potentiaalia Venäjän markkinoilla?

Ilmoittaudu mukaan ELY-keskuksen järjestämään Vuoden vientielintarvike Venäjälle -kisaan.

Tuomariston valitsemat viisi potentiaalisinta tuotetta pääsevät näkyvästi esille Pietarin Stockmannin Suomi-viikoille syyskuussa 2019. Kilpailu avaa väylän venäläisten kuluttajien ostoskoriin ja tuo tuotteille näkyvyyttä Suomessa ja Venäjällä.

Toimita vapaamuotoinen hakemus alueesi Team Finland -koordinaattorille ja riittävästi tuotenäytteitä tuotteestasi – näin olet mukana kisassa.

Lue lisää.

Kankaanpää hakee lähituottajia

16.04.2019

Kankaanpään kaupungin elinkeinopalvelut kartoittaa lähituottajien mielenkiintoa Kankaanpään torin välittömässä läheisyydessä olevan liiketilan hyödyntämiseen lähituotteiden vähittäismyyntipaikkana. Ideana on, että yrittäjä/tuottaja voi vuokrata liiketilasta tarpeidensa mukaisen paikan, tuoda tuotteitansa myyntiin päivittäin tai viikoittain.

Jokainen tilan vuokrannut markkinoi itse tuotteitaan somen kautta tai haluamansa tavan mukaisesti. Tällaisella markkinoinnilla saavutetaan mahdollisimman laaja kohderyhmä tukien näin toisiaan.

Vähittäismyyntitilaan on tarkoitus järjestää yksi kokopäiväinen myyjä, joten yrittäjien/tuottajien päivittäinen paikallaolo ei ole välttämätöntä. Kassajärjestelmäoptimoinnilla eri tuottajien myynnit tallentuvat oikein ja tilitykset voivat olla viikoittain tai kuukausittain.

Huomioithan, että liiketilaan mahtuu vain rajattu määrä eri alan yrittäjiä, joten osoita kiinnostuksesi tai kysy lisää! Jos tiedät tuottajan, joka voisi olla kiinnostunut viestistämme, välitäthän sen hänelle tai vinkkaa siitä meille!

Yhteistyöterveisin,

Tuuli Pirttikoski                             
Satafood Kehittämisyhdistys ry      
tuuli.pirttikoski@satafood.net         

Mari Raukola
Kankaanpään kaupunki
mari.raukola@kankaanpaa.fi

Mukana projektissa ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta -lähiruokaa -hanke sekä Kankaanpään kaupungin elinkeinotoimi.

Sivut: