Pääkuva Nappi oppipeliin
Facebook Instagram Twitter YouTube Blogger

Monipuolisesti vihanneksia Siskosten Vihannestilalta

16.08.2019

Siskosten Vihannestila sijaitsee Oripään ja Säkylän rajalla. Nimensä mukaisesti tilaa emännöivät Siskokset Santra ja Sofia Lähteenmäki. Vihanneksia tilalla on viljellyt jo heidän isänsä isä 60-luvun alusta lähtien, ja silloin pääkasveina olivat punajuuri ja porkkana. Papan jälkeen vihannestilaa jatkoi siskosten isä, ja vuonna 2015 tehtiin sukupolvenvaihdos ja siskokset siirtyivät tilan pitäjiksi.

- Virallinen sukupolvenvaihdos tehtiin 2015, ja samalla nimi muuttui Siskosten Vihannestilaksi. Paljon kauemmin olemme kuitenkin olleet aktiivisesti mukana auttamassa, Santra tarkentaa.

Nykyisin tilalla viljellään monipuolisesti vihanneksia. Pääkasveina ovat kesäkurpitsa, jäävuorisalaatti, kyssäkaali, sipuli, valkosipuli, avomaankurkku ja tilli. Vihannekset menevät tukun kautta kuluttajamyyntiin ympäri Suomea.


Tilaa emännöivät siskokset Santra (vas.) ja Sofia Lähteenmäki.

Vaikka Santra ja Sofia ovat lapsesta asti olleet mukana tilan toimissa, ei silti ole aina ollut selvää, että he tilan emänniksi ryhtyisivät. Kysyttäessä onko jo pienestä pitäen ollut tiedossa, että siskot ryhtyvät pitämään tilaa, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: ”Ei.” Kummallekaan ei oikein ole selvää, miten ovat tähän päätyneet.

- Tämä sitten tuntui eniten oikealta ja omalta jutulta loppujen lopuksi, Sofia toteaa hetken emmittyään.

Vanhemmiten siskokset saivat enemmän tilalla vastuuta, ja isä antoi tyttärilleen vapauksia toteuttaa asioita ja tehdä päätöksiä omalla tavallaan sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta.

- Ei isä koskaan tähän painostanut jäämään, vaan päinvastoin aina sanoi, että jos yhtään tuntuu, ettei tämä ole oma juttu niin ei tarvitse olla mukana tässä, Santra muistelee.


Siskokset ovat olleet mukana tilan touhuissa lapsuudesta asti.

Tilan emännöinnin ja vihannesviljelyn haasteina ovat vaihteleva sää, sekä hyvän työvoiman saaminen maaseudulle.

- Tila on sen verran kaukana mistään isommista paikoista, että välillä on haasteena saada hyvää työvoimaa tänne maaseudulle, Santra tiivistää.

Tilalla on tällä hetkellä noin sata kausityöntekijää. Suurin osa työvoimasta tulee Ukrainasta, ja loppuosa työntekijöistä on suomalaisia. Vaikka työvoiman saaminen ei ole helppoa siskokset ovat onnistuneet saamaan hyviä työntekijöitä tilalleen.

Siskokset pitävät lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa suuressa arvossa. He pitävät tärkeänä arvona sitä, että saa tehdä puhtaan kotimaisen ruuan, ja sitä kautta ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen töitä joka päivä. Tilalla pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kasvinsuojeluaineita. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös luonnonmukaisia aineita.

- Minulla on kaksi tytärtä, ja äitinä pidän tärkeänä, ettei lapsia tarvitse myrkkyjen takia kieltää syömästä suoraan pellosta. Haluan tietää, mistä heille annettava ruoka on peräisin, Sofia kertoo.


Tilalla tuotetaan muun muassa sipuleita, jäävuorisalaattia, kesäkurpitsaa ja lanttua.

Santra ja Sofia saavat toisistaan turvaa silloin, kun vastaan tulee haasteita ja ongelmia.

- Ei tässä yksinään viihtyisi. Kun eteen tulee ongelma tai haaste, on mukavaa, kun sitä voidaan yhdessä pähkäillä. Lisäksi jos itsellä on huono päivä, niin aina on vierellä sisko tukena ja turvana, Santra hymyilee.

Siskot hymyilevät toisilleen ja ovat aidosti iloisia siitä, että yhdessä ovat vastuussa tilan pyörittämisestä.

- Tai sisko, jolle voi kiukutella, vitsailee Sofia, ja kumpikin purskahtaa nauruun.

 

Aino Kahala, Pyhäjärvi-instituutti

Helppo herkku: vadelmaunelma

06.08.2019

Vadelmaa, vaniljakiisseliä ja marenkia. Retroa mutta hävyttömän hyvää. Helppoa mutta maukasta. Kokeile vaikka mökillä – nauti riippukeinussa ja anna kesän tulla kielelle.

Vadelmakiisseli:
200 g vadelmia
4 dl vettä
3/4 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja + 1/2 dl vettä

Vaniljakiisseli:
4 dl maitoa
½ dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria (tai ½ vaniljatanko)
1 rkl maizenaa
marenkia
Koristeeksi: kokonaisia vadelmia,
tomusokeria ja sitruunamelissaa

Mittaa vesi, vadelmat ja sokeri kattilaan. Voit käyttää myös muita marjoja, vaikka mansikoita. Anna seoksen kiehua miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes marjat ovat soseutuneet. Sekoita perunajauhot ja vesi keskenään. Lisää seos ohuena nauhana kuumaan liemeen koko ajan sekoittaen. Anna kiisselin kiehahtaa. Jäähdytä. Mittaa maito, sokerit ja maizena kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Lisää myös tuore vaniljatanko mikäli käytät sitä. Anna kiehua miedolla lämmöllä muutama minuutti. Jäähdytä.

Annostele kiisselit jälkiruokakulhoihin siten, että laitat alimmaiseksi vaniljakiisseliä, sen päälle varovasti vadelmakiisseliä. Voit vuorotella useampiakin kerroksia. Lisää lopuksi päälle murennettua marenkia ja kokonaisia vadelmia. Halutessasi ripottele pinnalle siivilän läpi tomusokeria ja lisää sitruunamelissan lehti.

 

TIESITKÖ, ETTÄ

Kotimaista vadelmaa ei tarvitse tuontimarjojen tavoin pakastettunakaan kiehauttaa ennen käyttöä, vaan voit käyttää sitä huoletta koristeena tai lisukkeena sellaisenaan. Vadelma ei ole muuten aina punainen – Satakunnassa Kokemäellä kasvaa myös keltaisia vadelmia.

Heinäkuun uutiskirje 7/2019

25.07.2019

Tästä voit lukea heinäkuun uutiskirjeemme 7/2019.

Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi tästä.

Pellon kuvausta yläilmoista: ”Reaaliaikaista informaatiota kustannustehokkaasti”

24.07.2019

Kun katselee eri tiedotuskanavia, huomaa siellä nykyään olevan paljon korkealta otettuja kuvia muiden tavallisten joukossa. Mediassa esiintyvät ilmakuvat on todennäköisesti tallennettu kuvauskopterilla. Ilmakuvauslaitteistojen yleistyminen on tuonut mahdollisuuden hyödyntää niitä myös työkaluna maataloussektorilla.
 
Eurajoella järjestettiin maanantaina 11.7. tilaisuus, jossa kerrottiin kuvauskopterien käytöstä maataloudessa. Tapahtuma oli osa ProAgrian Kuvauskopterit maatalouden työkaluna –hanketta, jonka järjesti hankekoordinaattori Pirkka Herpiö.

Kurssilla syvennyttiin ilmakuvauksen perusteisiin. Illan aikana käytiin läpi käyttökohteita ja laitteistoa sekä niiden käytön mukana tulevia velvoitteita. Tapahtuman tarkoituksena oli kertoa ja opastaa, kuinka harrastelijatasonkin ilmailukuvauslaitteistoa pystyy hyödyntämään.


Kopterin keräämä kuvainformaatio ladataan koneelle, jossa tarkoitukseen
suunnitellun ohjelman avulla voidaan tulkita saatuja tietoja.


Erityisesti peltoviljelyssä ilmakuvauksilla saadaan lisätietoa pellon kasvukyvystä, alueiden satopotentiaalieroista ja tuotantopanosten vaikuttavuudesta. Herpiö antaa käytännön esimerkin:

- Kopterilla näkee esimerkiksi sen, mitkä alueet pellosta pitäisi ruiskuttaa. Ei ole syytä ruiskuttaa koko peltoa, jos ei ole tarvetta. Se säästää aikaa ja on taloudellisesti järkevää.

Herpiö kertoo ilmakuvauksen mahdollistavan kustannustehokkaan tavan kerätä reaaliaikaista informaatiota. Hän sanoo, että saadusta datasta on havaittavissa tarvittavat toimenpiteet oikeassa paikassa kustannustehokkaasti.


Herpiö mainitsee, että mitä enemmän dataa ja mitä isompia lohkoja kopterilla
kuvaa, sitä laadukkaampaa informaatio on.


Tilaisuus oli informatiivinen ja käytännönläheinen. Kurssille oli tervetullut aikaisemmasta tietopohjasta riippumatta. Herpiö kertoi omakohtaisia kokemuksia kuvaustilanteista ja osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Kysymyksiä heräsi esimerkiksi iän ikuisista hukkakauroista ja niiden löytämisestä. Herpiö toteaa hymyillen:

- Kopteri havaitsee ilmasta laajemmat esiintymät, mutta yksittäisiä hukkakauroja kuvista ei näe. Teknologia kehittyy kuitenkin nopeasti, joten ehkä sekin on tulevaisuudessa mahdollista.


Kaisa Uusi-Kraapo, ProAgria Länsi-Suomi

Vahelan luomutilalla kunnioitetaan laatua, hyvää makua ja ruoan eettisyyttä

24.07.2019

Mahdollisimman lähellä luonnollista on Vahelan luomutilan juttu. Tilalla luotetaan luomuun, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Huittisissa sijaitsevan tilan päätuotantosuuntana on ylämaankarja. Ne ovat käytännössä luomua, mutta tilan käyttämä teurastaja ei kuulu luomuvalvontaan, joten lihaa ei myydä luomuna.

–Haluamme hyvän lopun eläimille ja teurastamo sijaitsee lähellä. Se on myös asiakkaille tärkeää. Itse emme eettisistä ja makusyistä ostaisi jauhelihaa enää kaupasta, kun tietää, että itseltä saa laadukasta lihaa ja tietää miten eläin on elänyt. Sitä haluaa tarjota myös lapsilleen, tilan emäntä Jenni Kutila kertoo.


Kutilan perheessä syödään pääosin luomutuotteita. Jauhelihasalaatti on heidän suosikkiruokaansa ylämaankarjasta.
Suomessa naudanlihantuotanto on toimintatavoiltaan maailman kärkiluokkaa, joten sitä voi syödä hyvällä omalla tunnolla.

Jenni ja Jesse Kutila siirtyivät isännöimään tilaa vuonna 2013. Vahelan luomutila on ollut luomuviljelyssä vuodesta 1992 lähtien. Silloin tilalla oli lypsylehmiä, mutta sukupolvenvaihdoksen myötä ne vaihtuivat ylämaankarjaksi.

Tuotteita myydään tilamyymälässä ja Reko-ruokaringeissä. Kutilat arvioivat, että noin 90 % asiakkaista on pääkaupunkiseudulta. Asiakkaita on myös Hämeenlinnan ja Porin Rekoissa.

–Huittisten K-Supermarket Lautturiin lihoja on välillä juhlapyhiksi mennyt, mutta saamme ne kohtalaisen hyvin itsekin myytyä, joten kaupoissa ei tuotteitamme juurikaan ole, Jesse kertoo.

Vahelan Luomutilalta löytyvät omat Instagram ja Facebook-sivut, mutta esimerkiksi lehdissä he ovat mainostaneet todella vähän.

 

Tällä hetkellä Jenni ja Jesse tekevät myös muita töitä tilan töiden ohessa. He tietävät, että jos pienellä tilalla haluaa pärjätä, on erikoistuttava. Etenkin jauhelihat Vahelan Poveri ja Vahelan Puusti sekä Vahelan Puhti makkara ovat saaneet paljon kiitosta asiakkailta.

–Niihin on jauhettu sisäelimiä mukaan. Tarkoituksena on hyödyntää koko eläin. Rasvoja käytetään esimerkiksi paistorasvoina ja luista tehdään luulientä. Haaveissa on ruveta tekemään saippuaa rasvasta ja koruja sarvista, Jenni pohtii.

Jesse jatkoi, että myös taljat voisi hyödyntää, mutta kohdalle ei ole osunut sopivaa henkilöä, joka käsittelisi ylämaankarjan taljaa.

 
Vahelan luomutilalla laiduntaa noin 80-päinen Highland cattle eli ylämaankarjalauma.

Aiemmin kesällä huittislaislähtöiset keittiömestari Pekka Koponen ja viiniasiantuntija Kalle Naatula vierailivat Vahelan luomutilan keittiössä. Koponen loihti upeita annoksia highlandin lihasta ja Naatula valitsi aterioihin sopivat puhtautta kunnioittavat viinit.

–Ajatuksena oli, että kenen tahansa olisi helppo toteuttaa ateriat arkeen tai juhlaan. Sosiaaliseen mediaan on tulossa materiaalia päivästä. Tarkoituksena on, että asiakas saa kotiin viemisiksi reseptejä, mahdollisesti reseptivihon muodossa, Jesse Kutila suunnittelee.

Tilan omaa suosikkia, Koposen suunnittelemaa Vahelan Purkeria on mahdollisuus päästä maistamaan Huittisissa Lauhan Lähiruokafestivaaleilla.


Asiakkaiden on mahdollisuus saada ostosten yhteydessä painettuja reseptejä, jotka sopivat arkeen ja juhlaan.

Vahelan tilalla tuotetaan myös mahdollisimman vähän jalostettuja luomuviljoja ja kokeilussa on erilaisia lajikkeita. Jenni ja Jesse Kutila myyvät Vahelan luomuviljoista jauhettua jauhoa, jota varten pihassa on oma jauhomylly.

–Vähemmän jalostetuissa vanhoissa perinnelajikkeissa on huomattavasti vähemmän gluteenia kuin nykyisissä jalostetummissa lajikkeissa, Jesse tietää.

Tilalla on myös hieman erikoiskasvien tuotantoa. Esimerkiksi viime kesänä pelloilla kasvoi tattaria. Tilan isäntä tuumi, että sitä voisi kylvää vähän myös ensi vuonna. Tänä vuonna kehitettiin Vahelan hiilipölytysnurmi. Pyrkimyksenä on uudistava viljely.

Jenniä taas kiehtoo ajatus oman luomumansikkamaan perustamisesta.

 

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Lauhan Lähiruokafestivaalit ovat kuin isot puutarhajuhlat, johon kaikki ovat tervetulleita

24.07.2019

Lauhan maamiesseuran järjestämät Lähiruokafestivaalit järjestetään Huittisten Lauhassa tänä vuonna toista kertaa. Festareilla kävi viime vuonna noin 5000 hyvän ruoan ystävää. Tapahtumaa järjestämässä oleva Annika Eklöf odottaa hyvillä mielin elokuussa järjestettäviä Lauhan Lähiruokafestivaaleja.

–Suunnitelmat tälle vuodelle alkavat olla selvillä. Asiakaspalautetta on kuunneltu paljon viime vuodelta ja sen mukaan rakennettu tapahtumaa. Tarjolla on paljon monipuolista ruokaa, joiden pääraaka-aineet tulevat lähialueelta. Tuottajatorille tuottajia on tulossa reilusti enemmän kuin viime vuonna, Eklöf iloitsee.

Tuottajia on tulossa paikallisten lisäksi naapurikunnista. Ravintola Myllytupa hoitaa anniskelun, jossa painotetaan myös kotimaisuutta.

–Sponsoreita on lähtenyt mukaan valitettavan huonosti, vaikka he saisivat myös runsaasti näkyvyyttä, Eklöf kummastelee.

 
Viime vuoden tunnelmaa festareilta.

Ohjelmassa on hyvän ruoan lisäksi myös paljon muuta. Perjantai-illan tansseja maalaismaisemassa vauhdittavat tangoprinssi Petri Kiiski & Vastarannan pojat sekä Tytti Pihlajamäki. Lauantaina festivaalikansalle esiintyvät Päättömät, Aura ja Pimeys.

Pelastakaa Lapset Ry järjestää lastentapahtuman, johon on tulossa paljon kivaa ohjelmaa. Lauantaina on myös leikkimielinen festaribingo.

–Portilla saa ruudukon, jossa on erilaisia leikkimielisiä tehtäviä. Esimerkiksi kehu vierasta ihmistä tai maista sirkkoja, Eklöf kertoo.


Edellisellä kerralla festareilla nähtiin lastentapahtumassa myös sirkusta!

Lauantain paneelikeskustelussa keskustellaan suomalaisesta ruoasta sekä maaseudun elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Keskustelussa mukana ovat muun muassa MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen, vuorineuvos ja yritysjohtaja Reijo Karhinen sekä Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Paikallistuntemusta keskusteluun tuovat Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n tehdaspäällikkö Tero Martikainen ja Huittisten elinvoimajohtaja Riikka Peippo.

Festaribussi Huittisten keskustasta kulkee Lauhaan tänäkin vuonna – aikataulut ovat nähtävillä tapahtuman nettisivuilla. Paikalle pääsee myös omalla autolla tai jokea pitkin veneellä.

 

Lauhan Lähiruokafestivaalit

 

Senni Valiola, Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Sivut: