Pelaa oppipeliä

Satakunta – sienituotannon ykkösmaakunta pohjoismaissa

03.11.2017

Euran Kiukaisissa sijaitsee Suomen, ja koko Pohjoismaiden suurin sienimö Mykora Oy. Vuonna 1988 perustettu Mykora tuottaa ja myy Champ–tuotemerkillä vuosittain yli 1,5 miljoonaa kiloa herkkusieniä, mikä on lähes 100 % koko Suomen herkkusienituotannosta.

Kasvatetuista sienistä noin 85 % on valkoisia ja 15 % ruskeita herkkusieniä. Yritys työllistää yli 60 henkilöä ja sesonkiaikana kesällä työntekijämäärä nousee yli 80:een, jolloin tuotanto- ja laatuvastaavan Kaisa Heponevan mukaan on haasteellista löytää riittävää määrää uusia työntekijöitä.

Herkkusienten kasvatus tapahtuu erityisissä kasvatushuoneissa, joita Mykoralla on yhteensä 16. Yhdessä huoneessa on 12 kasvatushyllyä ja kokonaiskasvatuspinta-ala Mykoralla on noin 8 500 m2. Herkkusienten kasvatusprosessi alkaa kasvatus-alustan valmistuksesta. Alustan raaka-aineina ovat vehnän ja rukiin olki, broilerin lanta, kipsi ja vesi, jotka sekoitetaan ja annetaan kompostoitua reilu kaksi viikkoa. Kompostoinnin jälkeen seuraa pastörointi, joka kestää noin yhden viikon. Pastöroinnin jälkeen alkaa idätysvaihe, jolloin alustaan siirretään sienirihmasto. Idätystunnelissa alusta viettää kaksi viikkoa, jonka jälkeen tapahtuu siirto kasvatushuoneisiin. Hyllyjen täytön yhteydessä alustan päälle laitetaan n. 5 cm kerros turvetta, mikä varmistaa sen, että kasvatusalustaan alkaa muodostua nuppeja eli herkkusieniä.

-          Kasvatuksen onnistuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja lämpötilojen, kosteuden ja CO2 –pitoisuuden säätelyä”, kertoo Kaisa Heponeva.

-           Jos kasvatushuone täytetään perjantaina, niin ensimmäiseen satoon menee noin kaksi viikkoa. Yhdestä kasvatusalustaerästä saa kolme satoa ja koko viljelykierto kestää noin 70 vuorokautta, Kaisa jatkaa: Kierron jälkeen jokainen kasvatushuone höyrytetään yli 70 °C ja tämän jälkeen kasvatusalustat ovat hyvää maanparannusainetta käytettäväksi lähialueen pelloilla. Tyhjennetyt kasvatushuoneet pestään ja desinfioidaan huolellisesti ennen uuden alustaerän saapumista.

Herkkusienet poimitaan mahdollisim-man hellävaraisesti käsin, sillä Kaisa Heponevan mukaan sienet ovat herkkiä koville käsittelyille.

-          Vähittäiskauppoihin meneekin sieniä enemmän rasioituna, jolloin niitä ei pääse kukaan myyntiaikana koskettelemaan ja laatu pysyy pidempään hyvänä. Kaisa kertoo.

Nyt voimakkaassa kasvussa oleva vegebuumi näkyy myös sienten kulutuksessa.

-          Ruskeiden herkkusienten ja erityisesti portobellojen kulutus on tänä vuonna kasvanut niin, että niiden osuus voi tänä vuonna nousta jo yli 20%, Kaisa toteaa iloisena.

Kysyttäessä miksi kannattaa syödä herkkusieniä, niin Kaisaa vastaa, että herkkusienet ovat puhdas kotimainen tuote, jolla saa vatsan kevyesti täyteen ja ne korostavat muiden raaka-aineiden makuominaisuuksia.

 

 

Kaisa Heponeva esittelee kauniin valkoisia herkkusieniä.

Sikses parhaat palkittiin 6.10.2017

06.10.2017

Mikä on mielestä Sikses parasta –äänestyksen voittajat palkittiin 6.10.2017 vuoden maukkaimmassa lähiruokagaalassa Nakkilan Villilän vintillä. Äänestys toteutettiin kuluneen kesän aikana Satakunnasta – Sikses parasta –hankkeen toteuttamana ja äänestää pystyi niin netissä kuin lukuisissa kesän lähiruokatapahtumissa ympäri Satakunnan. Pääosassa olivat satakuntalaiset tuottajat, yritykset ja monipuoliset raaka-aineet sekä satakuntalaisen ruoantuotannon aidot maut, alkuperä ja monipuolisuus. Ennen kaikkea taustalla huokui ylpeys laadukkaista raaka-aineista, jalosteista ja yritysten kasvusta. Uudet ideat, rohkeus, tarinat ja sydän tekemisen taustalla ovat tulleet jäädäkseen ja saaneet jalansijaa satakuntalaisessa ruokatuotanto-osaamisessa.

Mikä on mielestäsi Sikses parasta –äänestyksessä oli yhdeksän eri kategoriaa ja äänestäjiä oli yhteensä noin 250 henkilöä. Äänestäjät koostuivat pääosin satakuntalaisista, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset äänestäjät olivat halunneet vaikuttaa ja kertoa suosikkinsa. Vastauskentät olivat vapaita ja hienointa olikin huomata, miten laaja kirjo vastauksista syntyi kattaen yrityksiä, tuottajia, ravintoloita, kauppiaita ja tuotteita koko Satakunnan alueelta.

 

Äänestystulokset:

1.     Vuoden satakuntalainen lähiruoka: NAMS tomaatit

2.     Vuoden satakuntalainen alkutuottaja: Tenhon tila

3.     Vuoden satakuntalainen pienjalostaja: Kurkkumestarit Oy

4.     Vuoden satakuntalainen lähiruokatulokas: NAMS tomaatit

5.     Vuoden satakuntalainen REKO-tuottaja: Matti Peltomaa

6.     Vuoden satakuntalainen lähiruokakauppias: K-Supermarket Lautturi, Jaakko Kauppinen

7.     Vuoden satakuntalainen lähiruokaravintola: Ravintola Wanha WPK

8.     Vuoden satakuntalainen lähiruokateko: NAMS tomaatit

9.     Vuoden satakuntalainen lähiruokaan liittyvä, jokin muu, mikä: Satamaito

 

 

Palkituille luovutettiin kunniakirja ja kukat Sikses parasta gaalassa. Gaala oli kunnianosoitus koko satakuntalaiselle ruokaketjulle aina pellosta pöytään asti. 

Sikses-tilaisuus ruokapalvelutoimijoille ma 5.6. klo 13

02.05.2017

Tule kuuntelemaan maanantaina 5. kesäkuuta klo 13 Kauttuan Klubille, miten ja mistä lisää lähiruokaa satakuntalaiseen julkiseen ruokailuun. Kuulemme, miten

  • hankintapäätöksillä tehdään kotimainen ja paikallinen lähiruokaketju paremmaksi
  • luomun käyttöönottaminen onnistuu ilman lisäkustannuksia
  • iso toimija onnistuu hankkimaan myös lähi- ja luomuruokaa

 

 EkoCentria on tuotekehittänyt uusia kasviproteiinireseptejä yhteistyössä ruokapalvelutoimijoiden kanssa. Tilaisuudessa on reseptien ensiesittely Satakunnassa.

 Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ovat ohessa. Tervetuloa!

 

Sivut: